Työskentelyni suomalaissiirtolaisten musiikkikulttuurin parissa alkoi samoihin aikoihin Laulu ottaa kantaa -verkoston käynnistymisen kanssa. Olen aina ollut kiinnostunut siirtolaisuudesta ilmiönä ja kymmenisen vuotta sitten sain mahdollisuuden perehtyä aiheeseen tarkemmin. Pian tutkimukseni kohteeksi valikoitui erityisesti työväenliikkeessä aktiivisesti toimineiden suomalaissiirtolaisten musiikkikulttuuri. Maantieteellinen rajaus ulottui Pohjois-Amerikkaan ja sieltä edelleen Neuvosto-Karjalaan suuntautuneeseen siirtolaisuuteen 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Suomalaiset olivat aktiivisia pohjoisamerikkalaisessa työväenliikkeessä, ja musiikista muodostui tärkeä yhteisöllisyyden ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisen väline.
Laulu ottaa kantaa -verkostosta tuli tutkimushankkeeni kannalta keskeinen keskustelu- ja yhteistyökumppani. Yhteisön työskentelyn vaikutuksesta tutustuin muun muassa Suomen työväenmusiikin tutkimuksen pioneeriin Tipi Tuoviseen, jonka apu ja asiantuntemus ovat olleet tutkimukseni kannalta ratkaisevan tärkeässä roolissa. Samalla verkostoon kuuluvat arkistojen edustajat ovat tarjonneet tärkeää tietoa tutkimusaineistoista.
Yhteistyö Tuovisen kanssa huipentui, kun tein pitkän arkistomatkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan vuonna 2016. Toin mukanani kolme radikaalin ammattiyhdistysliikkeen Industrial Workers of the Worldin (IWW) suomalaisjäsenten kokoamaa ja julkaisemaa laulukirjaa. Tiedustelin Tuoviselta kirjojen taustoista, eikä aikaakaan, kun Laulava Unioni -yhtye oli perustettu hänen johdollaan. Yhtyeen nimi tulee suoraan IWW:n lempinimestä ”The Singing Union”, joka kuvastaa musiikin tärkeää roolia liikkeessä. Tähän päivään mennessä Laulava Unioni on julkaissut kaksi albumillista suomalaisten ”tuplajuulaisten” musiikkia.
Monet Laulavan Unionin äänittämistä kappaleista ovat sellaisia, joita Suomessa ei välttämättä ole kuultu koskaan – eikä Yhdysvalloissakaan sataan vuoteen. Lauluissa on kuultavissa suomalaissiirtolaisten elämänvaiheet ja -kohtalot. Lisäksi niissä konkretisoituvat radikalisoitumisen syyt. Etenkin Yhdysvalloissa niin sanotuista ”punaisista” juurista on pitkään vaiettu. Muun muassa tästä syystä historiallisten laulujen tuominen nykypäivään uudelleen kuultavaksi ja arvioitavaksi on tärkeää. Laulavan Unionin työ ja julkaisut ovatkin herättäneet kiinnostusta myös Yhdysvalloista.
Yhtye oli avainasemassa myös heinäkuussa 2022 Työväen musiikkitapahtuman 50-vuotisjuhlassa järjestetyssä ”Kapina, koti-ikävä ja haave paremmasta” -konsertissa, jossa kuultiin amerikansuomalaisen työväenliikkeen lauluja. Konsertin suunnittelusta vastasivat toimittaja, muusikko Pekka Laine ja Saijaleena Rantanen. Taiteellisena johtajana toimi Tipi Tuovinen. Laulava Unioni vastasi konsertissa house bandin tehtävästä ja vierailevina solisteina olivat muun muassa Erkki Saarela, Vuokko Hovatta, Aija Puurtinen, Jonna Pirttijoki, Topi Saha ja John Westmoreland. Konsertin juonsi Pekka Laine.
Vaikka työväenliikkeessä ja sen liepeillä toimineiden siirtolaisten musiikkikulttuuri oli monipuolista kattaen lähes kaikki musiikin tyylilajit, toiveissani oli katsoa kokonaisuutta vielä laajemmin. Tavoite toteutui vuonna 2024, jolloin käynnistimme hankkeen nimeltä ”Haavemaa – Soiva siirtolaisuus 1800-luvulta nykypäivään”. Tutkimusta ja taiteellista toimintaa yhdistävää hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto, ja itseni lisäksi hankkeessa työskentelevät Samuli Korkalainen, jonka vastuulla on siirtolaisten hengellinen musiikki sekä Piia Kleemola-Välimäki, joka tarkastelee siirtolaisten toimintaa kansanmusiikin näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa työskentelee vielä tutkimusassistentti Charlotta Hagfors. Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupunginteatterin ja Seinäjoella toimivan rytmimusiikin ammattiyhtyeen Laitakaupungin orkesterin kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat Siirtolaisuusinstituutti, Kansanmusiikki-instituutti ja Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushanke. Hanke huipentui maaliskuussa 2026 seminaariin sekä kahteen hankkeen tutkimuslöydöksiin perustuvaan käsikirjoitettuun ja dramatisoituun konserttiin Seinäjoen kaupunginteatterissa. Kaarina Kilpiön blogikirjoituksessa kerrotaan lisää seminaarin ja konserttien sisällöstä. Pääset lukemaan sen tästä.
Siirtolaisten laulut eivät ole vain musiikkia. Ne muodostavat muistitietoaineiston kaltaisen kokonaisuuden, jonka avulla on mahdollista päästä kurkistamaan siirtolaisten elämään ruohonjuuritasolla ja tuoda esiin unohduksiin jäänyttä historiaa. Edellä mainittujen hankkeiden ja tutkijoiden ansiosta paljon on jo saatu selville, mutta paljon on edelleen piilossa arkistojen hämärissä. Toivottavasti Laulu ottaa kantaa -yhteisön seuraavaa vuosikymmentä juhlistettaessa kuva siirtolaisten musiikkikulttuurista ja musiikin vaikutuksista siirtolaisten elämään on entistä monipuolisempi.
Saijaleena Rantanen
Haavemaa-hankkeen yhteydessä on parhaillaan käynnissä muistitietokeruu, jossa kerätään siirtolaisuuteen liittyviä musiikkimuistoja. Pienet ja kaukaisetkin muistot ovat tärkeitä! Keruu järjestetään yhteistyössä Siirtolaisuusinstituutin kanssa ja se on auki 31.8.2026 saakka. Lisätietoa keruusta ja vastausohjeet.