Venäjän kansallisikoni Alla Pugatšova arvostelee Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja laulaa rauhan puolesta. Pugatšovan aikalainen Žanna Bitševskaja puolestaan on korvannut kansanlaulut Venäjä-keskeisyydellä ja lännen kritiikillä.
Alla Pugatšova, 76, on Venäjällä ylivertainen instituutio. Hän on tehnyt uraa laulajana 60 vuotta, levyttänyt yli 500 kappaletta ja edustanut maataan – Neuvostoliittoa tai Venäjää – niin Eurovision kuin Intervision laulukilpailuissa.
Pugatšovan ensimmäinen levy Robot ilmestyi jo vuonna 1965. Suureen suosioon hän nousi 1970-luvulla kappaleella Harlekiini. Suomessa hänet muistetaan latvialaisen Raimond Paulsin iskelmästä Miljoona ruusua (Million alyh roz) vuodelta 1983.
Neuvostoliitossa Pugatšova palkittiin kansantaiteilijan arvonimellä. Venäjällä hän nauttii erityisasemasta, jonka suosio ja maine maailman tunnetuimpana venäläisenä Vladimir Putinin jälkeen takaavat.
Pugatšovan värikäs yksityiselämä ei juuri ole perinteisen perhekäsityksen mukainen: hän on viidettä kertaa naimisssa ja sai nuorimmat lapsensa, kaksoset, yli kuusikymppisenä sijaissynnyttäjän avulla.
Hän on myös tunnettu sateenkaari-ikoni maassa, jossa jo ”LGBTI-asian”, pedofilian tai sukupuolen korjaamisen mainitsemisesta voi saada huikeat sakot.
Ukrainan sota toi välirikon
Elämänkerturi Aleksei Beljakovin mukaan Pugatšova on onnistunut vaikuttamaan poliittiseen eliittiin niin neuvostoaikana kuin nyky-Venäjällä, usein sanomatta sanaakaan.
Pugatšova ei juuri kommentoinut julkisesti politiikkaa, kunnes syksyllä 2022 teki poikkeuksen. Laulaja julkaisi Instagramissaan Venäjän oikeusministeriölle osoitetun vetoomuksen, jossa arvosteli Ukrainan sotaa ja Venäjän hallintoa ja pyysi nimeämään itsensä ”ulkovaltain agentiksi”.
Pari päivää aikaisemmin Venäjän oikeusministeriö oli kirjannut Pugatšovan aviomiehen, koomikko Maksim Galkinin ulkovaltain agentiksi. Galkin oli toistuvasti vastustanut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Pian päivityksen jälkeen Pugatšova lähti miehineen maanpakoon Israeliin, jossa Galkinilla juutalaisena on kotipaikkaoikeus. Gazan sodan myötä hänen on kerrottu muuttaneen Kyprokselle tai Latviaan. Häntä ei toistaiseksi ole julistettu ulkovaltojen agentiksi, mutta paluu kotimaahan Venäjän nykyhallinnon aikana tuskin on mahdollinen.
Ukrainasta jatkosotaan
Huhtikuussa 2025 Pugatšova julkaisi kaksi uutta sotaa käsittelevää kappaletta. Äiti (Mama) on omistettu sodassa poikansa menettäneille äideille. Äiti katuu päätöstään lähettää poika taistelukentälle. Kuollut poika kiroaa taistelun, joka erotti heidät. Laulu kertoo Ukrainan sodasta, vaikkei Ukrainaa nimeltä mainitakaan.
Sodan suudelmia kertoo toisen maailmansodan taisteluista. Laulu on suomalaisittain mielenkiintoinen: säveltäjä Andrei Misin kertoo sen käsittelevän jatkosotaa, etenkin puna-armeijan hyökkäystä suomalaisten asemiin Syvärillä kesällä 1944.
Laulun julkaisu toisen maailmansodan päättymisen 80-vuotisjuhlan aattona antaa mahdollisuuden tulkita sen myös kunnianosoitukseksi veteraaneille. YouTubessa löytyy paljon venäläiskuuntelijoiden myönteisiä kommentteja, mutta myös niitä, joissa laulajaa kutsutaan petturiksi.
Kuuntele Alla Pugatšovan tuore kappale Mama.
Toisesta kansanlaulajasta tuli monarkisti
Päinvastaisen käännöksen on urallaan tehnyt Žanna Bitševskaja (s.1944). Hän aloitti folklaulajana ja kansanperinteen kerääjänä. Esikuvana oli Joan Baez, ja Bitševskajaa kuvattiinkin länsimaissa ”Neuvostoliiton Baeziksi”.
Hänen ensimmäinen levynsä ilmestyi vuonna 1975. Neuvostojohto koki tuolloin vanhojen kansanlaulujen viittaavan liikaa tsaarinaikaan ja sulki nuoren artistin tien televisioon. Tulkinnoista tuli kuitenkin suosittuja. Bitševskaja sai mainetta ulkomailla ja vieraili muun muassa Työväen musiikkitapahtumassa vuonna 1981.
Neuvostoliiton hajottua Bitševskaja liittyi monarkisteihin ja lauloi Venäjän sisällissodan hävinneiden valkoisten lauluja. Ortodoksisen kasteen hän otti vuonna 1988. 1992 hän tapasi ortodoksimunkki Ieromonah Romanin, jonka säveltämiin lauluihin hän ihastui.
Nykyään Bitševskaja laulaa lähinnä miehensä Gennadi Ponomarjovin kappaleita, joiden Venäjä-keskeisyys, ortodoksisuuden ihannointi ja lännen tuomitseminen on jakanut mielipiteet. Kansanlaulut ovat korvautuneet hengellisellä musiikilla, joita hän itse kutsuu ”lauletuiksi rukouksiksi”.
Slaavittaren jäähyväiset (Proštšanije slavjanki) on venäläinen marssi, jonka sävelsi sotilasmuusikko Vasili Agapin (1884–1964). Sävelmästä tuli suosittu Venäjän keisarikunnan ja venäläisyyden vertauskuva. Suomessa tunnettu työväenlaulu Vapaa Venäjä (Meitä keisarit ei enää hoivaa) on tehty samaan melodiaan.
Merja Minkkinen