Säveltämisen, sanoittamisen ja sovittamisen jälkeen tuottajan tehtävä on työstää kappaletta eteenpäin. Laulu ottaa kantaa -verkoston järjestämä biisin tuottamisen työpaja rohkaisi osallistujia hiomaan omia kappaleitaan julkaisukuntoon.
Musiikin tuottaminen voi olla esimerkiksi soittamista, sovittamista, pohjien tekemistä, äänittämistä, miksaamista tai masterointia. Helmi Sipola on tehnyt lauluja lapsesta asti, Sara Virnes viimeiset 10 vuotta. Kumpikin on opiskellut musiikin tuottamista itsekseen. Viime keväänä Sipola ja Virnes bongasivat sosiaalisesta mediasta Lauluottaakantaa -verkoston järjestämän maksuttoman biisin tuottamisen työpajan, hakivat sille ja tulivat valituiksi.
Mukaan sai hakea elektronisella, genrerajat rikkovalla tai akustisilla soittimilla toteutetulla kappaleella. Työpajassa osallistujat saivat perehdytystä musiikin tuottamiseen ja ohjausta oman kappaleen viimeistelyyn julkaisuvalmiiksi. Pajan vetäjä, musiikkituottaja Kalle Chydenius kertoo, että mukaan haluttiin ottaa mahdollisimman erilaisia tekijöitä.
– Tärkein valintakriteeri oli, minkälaisten musiikintekijöiden ajattelimme saavan tästä eniten irti. Koska pajassa ei ollut mahdollista aloittaa asioita nollasta, valinnassa korostuivat he, joiden demot kuulostivat jo jollain tasolla vähän pitemmälle viedyiltä.
Pajaan valittiin kahdeksan musiikintekijää. Jos osallistujia olisi ollut enemmän, henkilökohtaiselle opetukselle olisi jäänyt vähemmän aikaa. Chydeniuksesta oli kuitenkin tärkeää, että hän pystyi antamaan sitä riittävästi jokaiselle, sillä tuotantopuolella neuvot ovat harvoin yleisluonteisia.
Mahdollisuuksien loputon maailma
Helmi Sipola ja Sara Virnes kirjoittavat kappaleita pääasiassa itselleen. Sipolan sanoitukset kertovat omista tai tuttavien kokemuksista tai asioista, jotka eivät suoraan liity omaan elämään, mutta joita on hänestä tärkeä nostaa esille.
Virnes puolestaan laulaa ihmissuhteista sekä esimerkiksi mielenterveysasioista. Hän kertoo, että musiikin tekeminen on hyvää vastapainoa työlle, tapa ilmaista itseä ja purkaa erilaisia tunteita.
– Tärkeintä on, että kappale jollain lailla resonoi ja ihmiset voivat tarttua siinä joihinkin asioihin tai kokevat samaistuttavuutta.
Virnes on opiskellut tuottamista itsenäisesti nelisen vuotta ja omien biisiensä lisäksi toiminut tuottajana yhdessä ystävänsä kappaleessa. Hänelle tuottaminen on loputon mahdollisuuksien maailma viedä musiikkia eri suuntiin.
Sipola puolestaan kertoo, että hänelle biisien kirjoittaminen, säveltäminen ja sovittaminen on luontevaa, mutta miten omien kappaleiden edistäminen on usein tyssännyt siihen ja biisit jääneet pöytälaatikkoon pelkiksi demoversioiksi. Oppimalla lisää tuottamisesta, Sipola kokee, että hän pystyisi työstämään kappaleita eteenpäin ja edistämään paremmin oman musiikin julkaisemista.
Yhteinen pohdinta vei kappaleita eteenpäin
Laulu ottaa kantaa -työpajassa osallistujat kuuntelivat aluksi yhdessä kappaleet, joilla osallistujat olivat pajaan pyrkineet ja joita he halusivat työstää.
– Yhteisillä kerroilla pohdimme, mihin suuntaan kukin tahoillaan vie niitä itsenäisesti eteenpäin. Kesän mittaan osallistujat lähettivät minulle kuunneltavaa, ja annoin heille muutoksista palautetta. Työstämisen jälkeen analysoimme jälleen yhdessä, mikä on onnistunut ja mikä olisi seuraava askel, Kalle Chydenius kertoo pajan työskentelytavasta.
Helmi Sipolalle muiden ratkaisuista keskusteleminen ja heidän kappaleidensa palasteleminen, miten esimerkiksi jokin saundi oli tehty, oli todella opettavaista.
– Lisäksi Kalle kertoi, millaisia ratkaisuja hän itse on tehnyt ammattilaisena, ja miten joku tietty juttu oli joskus äänitetty. Oli tosi virkistävää päästä pureutumaan noihin.
Eri soundeja valitsemalla kappaleesta voi tehdä hyvin eri tunnelmaisen.
– Testaamalla kaikkea voi katsoa, mikä tukee alkuperäistä melodiaa ja sanoitusta parhaiten: onko se riisutumpi versio vai sellainen, että siellä tapahtuu enemmän asioita teknisesti ja tuotannollisesti, Sara Virnes sanoo.
Musiikin tekeminen on myös yksinäistä. Pajassa osallistujat saivat vaihtaa ajatuksia toisten samassa tilanteessa olevien kanssa.
– Moni käy päivätöissä ja musiikin tekeminen on intohimo. Oli hyvä nähdä, että muillakin on haasteita yhdistää näitä, Sipola toteaa.
Usko omaan tekemiseesi
Ryhmätapaamisten lisäksi pajan vetäjä tapasi osallistujia yksittäin. Helmi Sipola kokee saaneensa Chydeniukselta ennen kaikkea kannustusta sekä käytännön vinkkejä omalle tekemiselleen. Sara Virnes puolestaan kertoo, miten hän kävi Chydeniuksen kanssa läpi erästä tiettyä efektiä.
– Olin kuullut sen tyylistä elementtiä monissa kappaleissa, mutta en koskaan oikein ollut osannut edes sanoittaa, mitä se on, ja sillä sitten lisättiin omaan kappaleeseen sellaista tietynlaista rytmisyyttä, Virnes muistelee.
Chydenius kertoo, että oman musiikin tuottaminen on vaikeaa, koska silloin pitää kyetä katsomaan omaa tekemistä ulkopuolisen silmin ja tähän liittyy väkisinkin aina epävarmuutta. Hän kokee, että pajan aikana osallistujat saivat vietyä omaa tekemistä eteenpäin ja vahvistusta sille, että ne asiat, joita he ovat tekemässä, ovat oikeansuuntaisia.
– On tärkeää rohkaista uskomaan itseensä, omaan tekemiseensä ja siihen, että kaikkea ei tarvitse tehdä samalla lailla kuin toiset. Omien tapojen keksiminen on ihan hyväksyttävää ja jopa tärkeää. Kun viimeisellä tapaamisella kuuntelimme, mitä osallistujat olivat saaneet aikaan, monella oli tapahtunut huomattavaa kehitystä.
Sipola ja Virnes iloitsevat, että ei niin tunnettuja musiikintekijöitä kannustetaan tekemään omaa taidetta järjestämällä heille mahdollisuuksia oppia lisää. Myös Chydeniuksesta on arvokasta, että Laulu ottaa kantaa -verkosto halusi järjestää nimenomaan tuottamiseen keskittyvän työpajan.
– Vaikka musiikin tuottamista voi opiskella oppilaitoksissa, ei tämän tyyppistä tietoa ole helposti Suomessa saatavilla lyhytkursseilla ja varsinkaan maksutta.
Natasha Petrell
Kuva: Jaakko Suni