suorastaan lähitulevaisuudessa. Se tarkoittaa, että kisällikirjan käsikirjoitus on toimitettu arvioijille ja on aika siivota työhuone. Auts. No, sortuvat kirja- ja paperipinot ovat jo jonkin aikaa kyllä ahdistaneetkin: tämä rupeama kesti viisi vuotta.
Arvioijat ovat luvanneet palautteen juhannukseen mennessä, Pekka Gronow jo ensimmäisiä kommenttejaan ehti toimittaakin. Lomilta palattua sitten vielä viimeiset skarppaamiset. Hyviin käsiin projekti laajenee: avuksi on tulossa vain ja ainoastaan vanhoja ohjelmaryhmäläisiä. Kustannustoimittajan hommat tekee Jukka Halonen (Junttavoksi), nuotit ja soinnutukset Ossi Peura (Avaruuslintu, JOS-Agit). Graafisen puolen hoitaa Salusiinit -ryhmä: oikoluvun Tuula Silén ja taiton Taija Näsi. Loisteliasta, että kaikista vanhoista esiintyjistä ei tullutkaan musiikin ammattilaisia vaan jotkut hommasivat ihan oikeatkin ammatit.
Opus on tarkoitus saada julkaistuksi lokakuulla: kisällilaulun satavuotista historiaa, tärkeimpien toimijoiden elämäkertoja ja 134 nuottia/soinnutusta tärkeimmistä lauluista taustatietoineen. Jokunen tuhat biisiä jää siis vielä julkaisematta…
Mitä sitten seuraavaksi? Suomen Kulttuurirahasto rahoittaa perustutkimustani koskien mölyköörilaulajia ja heidän esittämiään arkkiveisuja. Vanhin tunnettu mölykööri on ”Maailmanlasten kirkkokööri”. Se perustetiin vuonna 1907. Mölyköörit (tai lehtijutuissa ja julisteissa hienommin pilaköörit) olivat kisällilaulun edeltäjiä. Heidän toimintansa oli hienompien kuorojen parodiointia. Kuorot pukeutuivat siististi, mölyköörit sekalaisen huvittavasti. Kuoroja johdettiin tahtipuikolla, mölyköörejä esimerkiksi saunavihdalla. Mölyköörien perusohjelmisto näyttäisi olleen tsaarinvallalle, porvaristolle ja papistolle/kirkolle irvimistä. Ohjelmistoa ei paljoakaan julkaistu painettuna. Tunnetuin edelleenkin laulettu, todennäköisesti mölyköörienkin esittämä laulu on ”Perustuslaillisten riemumarssi” vuodelta 1906. Sen julkaisi arkkiveisuna tuolloin Kalle Jousinen.
Arkkiveisut olivat, nimensä mukaisesti, yhdelle painoarkille painettuja laulutekstejä. Tekstien julkaisijat/tekijät esittivät laulujaan markkinoilla, yhdistysten tilaisuuksissa ja muissa väenkokouksissa kaupaten samalla laulutekstejään. ”Pontevat mahat” arkkiveisu on Paleface & Laulavan Unionin vakio-ohjelmistoa, laulun asiat eivät todellakaan ole vanhentuneet. Seuraava taltiointi on yhtyeemme ensimmäisen keikan ensimmäisenä esitetystä kappaleesta:
Koko mölykööri -ilmiöstä on työväenlaulun historiassa kirjoitettuja vain joitain sivuja. Laajempi tutkimus/kirja on aikeenani julkaista aiheesta vuonna 2024.
*****
Jouko Muuri TSL:stä otti yhteyttä jokin aika sitten: olisiko mahdollista julkaista Reijo
Frankin elämäntyö cd-kokoelma internetissä? Luvat ja tiedostomuunnokset ovat nyt kunnossa ja cd-boxi julkaistaan kokonaisuudessaan lähiaikoina kaikissa merkittävissä suoratoistopalveluissa. Sinne ei kuitenkaan saa kuin pelkät laulut: graafinen materiaali ja taustatiedot ym. jäävät netistä pois. Cd-boxia kokonaisuutena voi edelleen tilata Työväen Sivistysliitosta. Kokoelmassa on kaikki Reijon levyttämät kappaleet ja lisäksi aiemmin julkaisemattomia harjoitus- ja keikkaäänitteitä. Niitä kuunnellessa todella tuntee, että Reijo esiintyi ihmisille: laulujen sanat saavat aivan uutta sisältöä, kun ne on esitetty paikalle olleille kuulijoille.
*****
Jatkamme digijulkaisusarjaa myöhemmin. Tulossa ovat ainakin Hiski Salomaa 100 vuotta -albumi ja SNK:n ohjelmaryhmien LP vuodelta 1976. Sitä mukaa kun levyt ovat netissä kuunneltavissa ilmoittelen niistä täällä ja laitan kuuntelulinkit.
*****
Sitten vaan lomille ja valmistautumaan koronan jälkeiseen keikkasoittoon! Soittohaluja on todella kertynyt. Tervetuloa keikoille ja ainakin Valkeakosken työväen musiikkitapahtumaan!
Yhteislaulutilaisuus ainakin striimataan, linkki ilmestyy aikanaan myös näille sivuille.
Valtavaa kesää
Tipi 21.6. 2021