Helsinkiläiskuoro Koiton Laulu esittelee hieman uudenlaisen tavan juhlistaa merkkivuosia. Kuoron 70-vuotistapahtumassa tiede ja taide lyövät kättä, ja juhlakonsertissa kuullaan peräti kolme kantaesitystä.
Helsinkiläinen sekakuoro Koiton Laulu täytti 70 vuotta vuonna 2022. Juhliminen siirtyi pandemian vuoksi tälle keväälle.
Kuorosta julkaistu haastattelututkimus tarkastelee Koiton Laulua yhteiskunnallisena aktivistina. Juhlatapahtuma, joka kantaa nimeä Kun ihminen ihminen on – Kuorolaulun yhteiskunnallinen voima on rakennettu tutkimuksen ja sen tulosten ympärille.
Nimi juontuu tietenkin konsertissakin kuultavasta, Bertolt Brechtin ja Hanns Eislerin laulusta Yhteisrintama. Säe lainasi nimensä myös tutkimukselle.
Päivä huipentuu konserttiin, jossa kuullaan muun muassa kolme kantaesitystä, kaikki Koiton Laululle sävellettyjä. Esimerkiksi Eero Ojanen tarttui Pentti Saaritsan runoon On maailman pinta niin ohut. Konsertissa koetaan myös merkittävä tapaus, kun tiede ja taide sulautuvat yhteen kokonaisteokseksi.
Tiedettä laulaen
Avainsanat esittelee tutkimuksen tuloksia kuorolaulun muodossa. Tekstin poimi kuorolaisten haastatteluista ja tiedeartikkelista kuoron sopraano ja tutkijaryhmän jäsen Hanna Weselius. Sävel on kuoron tuoreen taiteellisen johtajan Petri Tiaisen käsialaa.
– Intohimoisesti ja sydämestään asiaansa suhtautuvat harrastajat ovat valtava potentiaalinen yhteiskunnallinen voima, tutkimuksessa todetaan. Koiton Laulu ammentaa vasemmistolaisen laululiikkeen ja työväenlaulun perinnöstä, mutta katsoo tulevaisuuteen.
– Globaalit kysymykset, kuten ihmisoikeudet ja ympäristö, ovat kuorolaisille yhä tärkeämpiä, summaa tutkijaryhmän Riikka Suhonen.
– Nyt kutsumme yleisön pohtimaan samoja kysymyksiä, jotka tulivat vastaan tutkimusta tehdessä, tutkijaryhmäläinen Hannele Cantell sanoo.
Voiko musiikilla muuttaa maailmaa? Millaisista asioista 2020-luvulla lauletaan? Näitä pohditaan Erätaukokeskusteluissa, joihin yleisö voi ilmoittautua mukaan. Musiikin muutosvoimasta keskustellaan myös paneelissa, jossa mukana ovat räppäri ja kuoron pitkäaikainen yhteistyökumppani Paleface eli Karri Miettinen, teatteriohjaajat Susanna Kuparinen ja Sirpa Riuttala sekä säveltäjä Jussi Tuurna.
Täyteläinen vuosi
Viimeisen kuluneen vuoden aikana Koiton Laulu on julkaissut levyllisen uutta yhteiskunnallista musiikkia ja saanut uuden taiteellisen johtajan. Teatterimuusikko, musiikkipedagogi Petri Tiainen on aiemmin työskennellyt mm. Kuopion ja Joensuun kaupunginteattereiden kapellimestarina. Muusikkona hän on tuttu myös YUP-yhtyeestä.
Aloittaessaan johtajana Tiainen pyysi laulajia nimeämään itselleen tärkeitä lauluja kuoron ohjelmistosta. Kärjessä erottui Katri Valan runoon sävelletty Aseettomuuden voima. Runon julkaisuajankohtaa (1934) ja nykyhetkeä yhdistää äärioikeiston uhmakas esiintyminen Suomessa ja maailmalla. Toinen kuorolaisten suosikki oli Sirpa Riuttalan sanoittama Tänään on hyvä päivä elää.
– Riuttalan säe ’Uskon, toivon, hoivaan, hellin, rakastan’ tiivistää hienosti Koiton Laulun eetoksen, Petri Tiainen sanoo.
Kumpikin lauluista kuullaan juhlakonsertissa.
“Ei pelkkää Agit Proppia”
Kuoron ikähaarukka on laaja. Tämänhetkisistä kuorolaisista pisimpään joukossa laulaneet liittyivät riveihin yli 50 vuotta sitten syksyllä 1972, ja viimeisimmät tulijat tällä kaudella.
Tuorein, ja myös nuorin laulaja Saarlotta Halme, 20, kiinnostui kuorosta nähdessään sen laulamassa Elokapinan mielenosoituksessa.
– Kuoro vaikutti ensinnäkin tosi lähestyttävältä, kutsuvalta ja lämpimältä, hän kuvailee.
– Myös ohjelmisto vetosi.
Pikkuparlamentin puistoon pystytetyssä kapinaleirissä kuoro esitti muun muassa laulun Isänmaa. Sen sävel flirttailee Sibeliuksen Finlandian kanssa ja sanoitus on suoraan ympäristönsuojelulaista.
Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille…
– Just se sanoma ja yhteiskunnallisuus. Ja että on monipuolisesti kantaaottavaa, eikä meininki ole pelkkää Agit Propin Best of -tribuuttikonserttia, perustelee Saarlotta päätöstään pyrkiä Koiton Lauluun.
Maailma muuttuu ja laulut myös
Jos typeryys raivoaa, perusta kirjasto. – – Jos kulttuuri kuolee, ala laulaa.
Näin kehotti kirjailija Juha Hurme muutaman vuoden takaisessa vappupuheessaan.
Yksi kuoron uuden levyn lauluista, Lukekaa kirjoja, on osa sivistysaiheista, Hurmeen teksteihin perustuvaa kantaattia. Tomas Takolanderin säveltämä tilausteos kantaesitettiin Työväen Sivistysliiton 100-vuotisjuhlissa syyskuussa 2019.
Koiton Laululle on ominaista suuri kantaesitysten määrä. 71-vuotias kuoro ei huuda eikä julista. Se uskaltaa olla ymmällään ja esittää kysymyksiä. Kuolisinko jonkun puolesta? Mitä tapahtuu niille, jotka eivät saa turvapaikkaa? Ja mitä niille, jotka saavat? Oisko täällä se maa, jossa vierastakin osataan rakastaa? Pohjavireenä soivat aina kuorolaisille tärkeät arvot ja teemat, kuten rauha ja ihmisoikeudet.
Uusien laulujen aiheiksi ovat nousseet esimerkiksi seksuaalinen tasa-arvo ja pakolaisuus. Siinä missä Shakespearen Sonetissa numero 116 rakkaus on tähti eksyneille laivoille, Hanna Weseliuksen runossa Sonetti numero 0 tähdet ovat lähtevän lentokoneen valoja. Laulu on osa Turvapaikka-kantaattia, joka kantaesitettiin yhdessä Taideyliopiston opiskelijoiden sinfoniaorkesterin kanssa 2013.
Ilmastokatastrofin, lajikadon ja sodan kaltaisten kriisien edessä mieleen saattaa hiipiä epäilys laulamisen mielekkyydestä. Koiton Laulu kuitenkin uskoo, että toivo elää tieteessä, taiteessa ja yhteisöissä. Ihmisen äänessä. Sävelaskel kerrallaan parannamme maailmaa.
Kun ihminen ihminen on – kuorolaulun yhteiskunnallinen voima lauantaina 4. maaliskuuta kello 15–19 Kalliolan Setlementtitalo (Sturenkatu 11, Helsinki). Konsertti alkaa klo 18. Koko tapahtuma on maksuton.
Anna Paju
Koiton Laulun kakkosaltto vuodesta 2008