Kun Koiton Laulu esitti rauhanlaulun Buchenwaldin hälytys 1970-luvulla Kulttuuritalolla, ei salissa juuri kuivia silmiä nähty. Kuoro oli 1970-luvun laululiikkeen eliittiä, ja silloin sitä johti syksyllä 2017 menehtynyt säveltäjä Toni Edelmann.
Raittiusyhdistys Koiton Nuorisokuoro perustettiin vuonna 1952, ja vuonna 1961 se muutti nimensä Koiton Lauluksi.
Ykkösbassoa vuodesta 1972 laulanut Kimmo Salmio on elänyt mukana Koiton Laulun parhaat vuodet.
– 1970-luku oli vauhdikasta. Kuuluimme poliittisen laululiikkeen kärkijoukkoihin Agit Propin ja Kom-teatterin kanssa. Olimme nuoria, ja keikkoja riitti.
Salmion mukaan Toni Edelmannin tulo kuoronjohtajaksi 1970 pelasti Koiton Laulun, joka oli supistunut lauluyhtyeen kokoiseksi. Edelmannin johdolla siitä kasvoi suuri laatukuoro.
Ykkössopraano Jonna Collan liittyi kuoroon vuonna 2005. Koiton Laululla on rekisteröity yhdistys, kuten suomalaisilla kuoroilla yleensä, ja Collan toimii sen puheenjohtajana.
– Pyrimme nuorentamaan ikärakennetta. Ainakin miehistä osa on lähdössä 5–10 vuoden sisällä, ja uutta polvea pitää kasvattaa tilalle, hän sanoo.
Kimmo Salmion mielestä kuoron vetovoima eli kyky saada uusia jäseniä riippuu ohjelmistosta, toiminnan sisällöstä ja johtajan karismasta. Koiton Laulu on siitä harvinainen kuoro, että se on voinut valita johtajansa useista hyvistä tarjokkaista. Johtajat myös valitaan määräaikaisiksi.
– Haemme luovia ja nälkäisiä ammattilaisia, jotka säveltävät ja sovittavat.
Kuoron nykyinen johtaja Tomas Takolander onkin paitsi laulaja, kitaristi, pianisti ja trumpetisti, myös kapellimestari, säveltäjä, sovittaja ja pedagogi.
Koiton Lauluun kuuluu 45–50 henkeä, ja stemmoissa on aika tasaisesti ihmisiä, mieslaulajiakin siis riittävästi. Harjoitusten vakioaika on keskiviikkoilta.
– Tänä syksynä otimme koelaulun jälkeen seitsemän uutta laulajaa. Perässälaulajia ei ole. Meillä pitää olla vahva laulaja, ei peesaaja, Jonna Collan sanoo.
Kursseja ja kustannustoimintaa
Koiton Laulu kuuluu Suomen Työväen Musiikkiliittoon STM:ään. Liitto täyttää sata vuotta vuonna 2020 ja on Suomen vanhin harrastajamusiikkiliitto. STM perustettiin yhdyssiteeksi ”laulukuorojen sekä torvi- ja jouhiorkesterien kesken”.
Liiton suojissa laulaa ja soittaa runsaat sata orkesteria, kuoroa ja lauluryhmää, joissa jäseniä on yhteensä noin 3 000. Kaksi vuotta STM:n jälkeen eli vuonna 1922 perustettuun Sulasoliin puolestaan kuuluu noin 350 kuoroa ja orkesteria, ja niissä jäseniä yhteensä noin 12 500.
STM tukee suomalaisten musiikkiharrastusta toimimalla kuorojen ja orkestereiden yhdyssiteenä, tarjoamalla musiikkikoulutusta ja kustantamalla kuoro- ja puhallinorkesterimusiikkia.
Liiton musiikkisihteeri Marjukka Manner on itsekin aktiivinen kuoroihminen:
– Laulan tamperelaisessa Cappella-kuorossa ja jyväskyläläisessä lauluyhtye Fiorissa. Johdan Mäntän Naislaulajia ja sekakuoro Sommeloa Toijalassa.
Nuottikustannustoiminta muodostaa STM:n toiminnasta tärkeän osan. Tekijänoikeuksien omaaja saa nuoteistaan korvauksen liiton kautta. Liitto valvoo tekijöiden oikeuksia ja huolehtii nuottien saatavuudesta.
– Viime vuonna välitimme paljon uusia puhallinmusiikkinuotteja ja saimme uusia säveltäjiä mukaan, Manner kertoo
Nuoteista on luettelo liiton sivuilla. Sieltä voi etsiä ja tilata paitsi nuotteja, myös uutiskirjeen, kun uutta materiaalia on saatavilla.
STM järjestää kuoro- ja orkesterileirejä sekä kuoronjohtajaleirejä, jotka on tarkoitettu edistyneille harrastajille. Muun muassa tämän kirjoittaja osallistui STM:n kaksiviikkoiselle kuoronjohtajaleirille 1970-luvun lopulla ja sai sieltä varmuutta musiikkiharrastukseensa sekä pysyviä ystäviä. Nyt leirit ovat viikon mittaisia, ja niiden suosio vaihtelee vuodesta riippuen:
– Viime vuonna jouduimme perumaan kuoronjohtajakurssimme osallistujapulan vuoksi. Toissa kesänä kurssit olivat täynnä, ja ensi kesänä sellainen taas järjestetään, Manner lupaa.
Uutta yhteiskunnallista musiikkia
Koiton Laulu ei ole kovin kiinteästi tekemisissä Suomen Työväen Musiikkiliiton kanssa. Kimmo Salmion mukaan asiaan vaikuttaa, että liiton toimisto on Tampereella.
– Me olemme kyllä työväenkuoro, emme unohda juuriamme. Meillä on kaikenlaista ohjelmistoa, erityisesti uutta yhteiskunnallista musiikkia on paljon, hän kertoo.
Kuoro järjesti vuonna 2010 yhteiskunnallisen musiikin sävellyskilpailun, johon lähetettiin 163 teosta sekä Suomesta että ulkomailta. Sen voitti Tapani Länsiön säveltämä ja Kari Hotakaisen sanoittama Jorma.
Kuoro on toimintansa aikana julkaissut useita levyjä sekä ollut mukana monilla kokoomalevyillä. Nyt ei uutta julkaisua ole suunnitteilla, mutta kuoro taltioi uusista lauluistaan äänitteet omaan käyttöönsä.
– Uusin levymme En vivo en Sala Dolores tehtiin 10 vuotta sitten, Kuuban kiertueemme hengessä. Levyillä pitää aina olla joku teema, idea miksi se tehdään, Salmio sanoo.
Jonna Collanille Kuuban matka ja esiintyminen Santiagon kaupungintalolla vuonna 2007 oli huippukokemus. Kimmo Salmio muistelee tilannetta Saksan-matkalla vuonna 1979.
– Kävimme Buchenwaldin keskitysleirillä, ja leirin kellotornissa lauloimme spontaanisti Buchenwaldin hälytyksen (säv. Vano Muradeli, san. A. Sobolov, sov. Heikki Valpola, suom. Heimo Anttiroiko). Se oli liikuttava hetki.
Koiton Laululle vuosi 2018 on tärkeä keikkavuosi, koska silloin on paljon tilaisuuksia, joissa muistetaan 100 vuotta sitten käytyä sisällissotaa. Kuoron johtaja Tomas Takolander on säveltänyt kuoroteoksen Tammisaaren vankien teksteihin, ja Koiton Laulu esittää sen punavankien muistojuhlassa lauantaina 9. kesäkuuta Tammisaaressa. Olisiko siinä jo teemaa uudelle levyllekin?
Tiina Pelkonen
Kuva Raili Takolander