Kuorojen koelauluja pidetään syksyllä, lähtisitkö kokeilemaan? Tänä vuonna Jyväskylän työväenyhdistyksen sekakuoro Aallon laulajat täyttää 130 vuotta. Ensi vuonna juhlivat satavuotias Helsingin työväen naiskuoro Elegia sekä Suomen Työväen Musiikkiliitto STM, johon molemmat kuorot kuuluvat.
”Naisosaston huvitoimikunnan iltamaohjelmiin tavoiteltiin vaihtelevaisuutta ja lisävoimia kuin myöskin kuoron arveltiin kartuttavan osaston kassaa…”. Helsingin Työväenyhdistyksen naisosaston kokouksessa vuonna 1920 väiteltiin kuoron tarpeellisuudesta. Osa jäsenistä piti hanketta taloudellisena rasitteena. Ratkaisu löytyi, kun Rosa Siivonen lahjoitti kuoronjohtajan ensimmäisen kuukauden palkan. Perustava kokous pidettiin 11. lokakuuta 1920 Helsingin Työväentalolla.
Työväenyhdistys tuki kuoroa tarjoamalla sille ilmaisen harjoitustilan talossaan, joka nykyisin käyttää nimeä Paasitorni. Tällä vuosituhannella Elegia kuitenkin menetti tämän etunsa. Se harjoitteli jonkin aikaa seurakuntien tiloissa, kunnes päätyi Siltamäen koululle, 15 kilometrin päähän Helsingin keskustasta. Juhlavuotta työväenyhdistys tukee tarjoamalla toiseen juhlakonserttiin salin ilmaiseksi. Juhlavuoden suojelija on presidentti Tarja Halonen.
Klassista ja poppia ohjelmistoon
Nykyiseltä nimeltään Helsingin työväen naiskuoro Elegia on nuorekas ja taitava joukko, joka valmistautuu juhlavuoteensa monella rintamalla. Tämän syksyn ensimmäinen projekti on taustojen laulaminen Palefacen ja Laulavan unionin levylle, jota äänitetään elokuussa.
Kuoron puheenjohtajan Katja Sahlan mukaan ohjelmistossa ei ole kovin paljon kantaaottavia lauluja, mutta valtarakenteita kritisoidaan ainakin Laulavan unionin, esimerkiksi Joe Hillin ammatilliseen järjestäytymiseen kehottavassa, Siispä laulakaa -laulussa.
Kuoron historiasta löytyy mainintoja, että ”aatteellisia sävellyksiä” ei juuri ole naiskuoroille sovitettu. Alkuvuosikymmeninään kuoro esitti paljon Kuulaa, Sibeliusta ja Järnefeltiä. Aatteellisista lauluista ohjelmistossa pysyi pitkään Väinö Pesolan Tehtaantytön laulu.
Elegian suunta on popahtavampaan ja toisaalta klassisempaan suuntaan, vaikka perinteistäkin kuoromusiikkia esitetään.
– Juhlavuoden ohjelmistoon on tulossa sovituksia johtajaltamme Anna Karjulalta – sekä tilausteos joltain naissäveltäjältä, Katja Sahla sanoo.
Kymmenen vuotta sitten Elegia tilasi muun muassa Anna-Mari Kähärältä, Merzi Rajalta ja Mia Makaroffilta sävellyksiä 90-vuotisjuhlakonserttiinsa.
– Laulut ovat meille edelleen tärkeitä, ja ne ovat mukana 100-vuotisjuhlakonsertissamme 16.5.2020 Helsingin Työväentalon Sirkus-salissa.
Elegian toinen juhlakonsertti on 14.11.2020 Myllypuron kirkossa. Sen pääteos on Mozartin Missa Brevis –messu jousiorkesterin säestyksellä, solisteina Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak.
Matala altto on taitolaji
Opintomatkalle lähtevää Elegian kuoronjohtajaa Anna Karjulaa tuuraa syyskauden Eleriin Müüripeal. Kuoroon kuuluu noin 30 laulajaa, joista vanhin on eläkeiässä, nuorin parikymppinen.
– STM:n kuoroissa keski-ikä on korkea, me olemme nuoremmasta päästä.

Suuri osa kuorolaisista osaa solfata eli lukea nuotteja. Ilmankin pärjää, onhan kännykällä helppo äänittää harjoituksissa omaa stemmaa ja palauttaa se mieleen kotona. Eri stemmoissa on nyt sopivasti laulajia, joskin naiskuorojen perinteinen ongelma, pula kakkosaltoista, tunnetaan Elegiassakin.
– Matala altto on harvinainen taitolaji, sanoo kakkossopraanoa laulava Sahla.
Elegia aikoo ensi vuonna otattaa uusia promokuvia, julkaista videoita sekä uudistaa esiintymisasut. Kuoro tunnetaan naisellisista punaisista mekoistaan, ja naisellisella linjalla halutaan pysyä edelleenkin. Suunnitelmissa on myös Italian-matka ensi vuoden syksyksi.
Kun STM ensi vuonna täyttää sata vuotta, Elegia esiintyy 100-vuotisjuhlassa 26.9. Tampere-talolla sekä toimii yhtenä liiton ensimmäisten naiskuoropäivien pääjärjestäjistä.
– Esiinnymme varmaankin myös Laulavan unionin levynjulkistuskeikalla, kunhan levy valmistuu, Sahla lisää.
Jyväskylän Työväenyhdistys tukee kuoroaan
Jyväskylän työväenyhdistyksen 130-vuotias sekakuoro Aallon laulajat on STM:n sekakuoroista vanhin.

Kun työväenyhdistystä vuonna 1888 perustettiin Jyväskylään, annettiin ”etusija sivistävälle ja henkisesti kehittävälle toiminnalle, jonka jälkeen vasta huomioitiin työväen taloudellista tilaa turvaavat työmuodot”. Heti seuraavana vuonna aloitti kuoro. Samalla järjestettiin arpajaiset torvien ostoa varten, mikä johti torvisoittokunnan perustamiseen.
Kuoron nykyinen nimi Aallon laulajat juontuu kuoron ”kotitalosta”, Alvar Aallon suunnittelemasta Jyväskylän työväentalosta. Siellä järjestetään myös 130-vuotisjuhlakonsertti 16.11.2019. Konsertissa kuoro esittää kansanlauluja, työväenlauluja ja hengellistä musiikkia, suosikkejaan vuosien varrelta. Haasteena on opetella tällä kertaa kaikki laulut ulkoa.
Aallon laulajien keski-ikä on 60–70 vuoden paikkeilla. Vaikka nuoria jäseniä on ollut vaikea saada pysymään, kuorolla menee hyvin ja sen laulutaito on korkealla tasolla.
Kuoronjohtaja Küllike Vaatmann muutti Suomeen Virosta perheineen vuonna 1991 tullakseen juuri tätä kuoroa johtamaan.
– Kuulin Suomessa käydessäni tutuilta musiikki-ihmisiltä, että paikka on auki. Kävin katsomassa harjoituksia ja hain tehtävään.
Valmistuttuaan Viron Musiikkiakatemiasta Vaatmann koulutti kuoronjohtajia ja musiikinopettajia Viron Pedagogisessa Seminaarissa. Aallon laulajat on ensimmäinen ”oma” kuoro, jota hän on johtanut, aiemmat liittyivät opiskeluun. Suomessa hän on työskennellyt Vaajakummun koulussa 15 vuotta ja Kangasniemen koulussa kaksi vuotta musiikinopettajana. Hän on johtanut useita muitakin kuoroja ja laulanut Studiokuorossa Jyväskylässä.
– Jään kohta eläkkeelle ja johdan vain Aallon laulajia. Sen kanssa aloitin Suomessa ja ilmeisesti lopetankin jossain vaiheessa, Vaatmann sanoo ja naurahtaa.
Hän on työskennellyt Tulkkikeskuksessa ja saanut siellä tutustumistaan maahanmuuttajista kuoroon hyviä laulajia.
Vaatmannin aikana Aallon laulajat on kehittynyt, saanut kehuja ja matkustellut. Kuoro juhli pyöreitä vuosiaan keväällä Kroatiassa kahdeksanpäiväisellä loma- ja esiintymismatkalla ja keikkaili viime syksynä myös Pekingissä.
– Kuoro kustantaa osan matkakuluista, osan ihmiset maksavat itse. Nyt emme kuitenkaan aio matkustella pariin vuoteen.
Hän kiittää Jyväskylän työväenyhdistystä, joka tukee kuoronsa toimintaa runsaalla kädellä ja tarjoaa ilmaisen harjoitustilan Aalto-salissa.
– Erityiskiitos myös kuorolaisille, jotka sitoutuvat, keskittyvät ja tulevat täsmällisesti harjoituksiin.
Tiina Pelkonen
Työväen arkisto
Lähteet JTY:n sekakuoro ja soittokunta 75 vuotta -ohjelmalehtinen