Koronan kiitos! Kisällihistorian kirjoitustyö etenee ilman enempiä häiriötekijöitä. Keikkapuolella on muuten hiljaista, vaan livestreamia pukkaa jonkin verran. 29.5. Laulava Unioni, pian sen perään Vesa Salmi, sitten Reino Bäckström. Ennustan, että tällaiset livestriimit ovat tulleet jäädäkseen, jatkuvat varmaan poikkeusaikojen jälkeenkin.
Kisällihistoriaa on nyt valmiina 160 sivua, enkä ole päässyt vielä edes sota-aikaan. Nimeä olen ihmetellyt pitkään, nyt tuntuisi tulevan kirja ”Suomalainen työväenmusiikki – kisällilaulun aika”. Saapa nähdä.
26.5.1928 Suomeen saapui Ruotsista Helsinkiin SSU:n (Sveriges Socialdemokratiska Ungdomsförbund) lähettäminä kolme nuorta miestä: Folke Lindgren, Sixten Jacobsson ja Birger Lundström. He muodostivat yhden kolmesta tuolloin toimineesta Sjungande Gesäller -liikkeen ryhmästä. Ryhmä saapui esiintymään helluntaina pidettävään STN:n (Sos.dem Työläisnuorisoliitto) liittokokoukseen.
Sjungande Gesäller -liike oli perustettu Ruotsin nuorisoliittolaisten yhteislaulutoimintaa kohentamaan. Ryhmien pääasiallisena tehtävänä oli, välipaloina esitettyjen omien laulujen ohella, opettaa kuulijoille työväenlauluja. Kun myöhemmin ryhmien pääasiallisiksi esiintymisareenoiksi muodostuivat kansanpuistot (ruots. Folkets park) tämän ruotsalaisen kisälli-ilmiön voi sanoa ennakoineen myöhäisempiä Ruotsissa suosittuja Allsong på Skansen -tyylisiä yhteislaulutilaisuuksia. Kukin ryhmän jäsenistä esitti myös soolonumeroita, Suomessa ainakin laulua ja viulunsoittoa. Ryhmät esiintyivät useasti myös Ruotsin radiossa ja kertoivat tavoittaneensa tuolloin, vuoteen 1928 mennessä, yli 100 000 hengen liveyleisön.
Vuosi 1929 oli merkkipaalu työväenlaulun uusien suuntien taipaleella. Laulutoimintaa ryhdyttiin järjestövoimin organisoimaan työväenliikkeen molemmilla laidoilla. Kommunistit perustivat organisaatioltaan Neuvostoliiton esimerkin mukaisen prokeskus organisaation, sosialidemokraatit turvautuivat länteen ja nappasivat Ruotsista ajatuksen kisällilaulusta. Sos.dem. Työläisnuorisoliitto aloitti liittosihteerinsä Sulo Mannisen patistelemana järjestelmällisen lauluryhmien perustamisen, kouluttamisen ja laulutekstien tuotannon niille. Ryhdyttiin perustamaan kisälli- ja kisällitär -ryhmiä, sekaryhmät eivät enää kelvanneet. Kun esimerkiksi Tapanilalainen Blomfeldtien perheyhtye oli aiemmin esittänyt iltamissa ohjelmanumeroaan hyrskynmyrskyä, nyt siitä
muodostettiin kaksi ryhmää. Muodostui kisälliryhmä Hyrskynmyrsky ja kisällitär -ryhmä Hyrskyttäret. Hyrskynmyrskyjen tunnetuin jäsen oli näyttelijä Oke Tuuri (aik. Blomfeldt), myöhemmin parhaiten tunnettu Kankkulan kaivo -ohjelmasarjan Tippavaaran isäntänä ja Pekka Lipponen kuunnelmien nimihenkilönä.
Suomessa nimitys Laulavat Kisällit vakiinnutti paikkansa sotien jälkeen, siitä tuli yleisnimi koko laulumuodolle. Siitä tippui aikojen kuluessa pois sana ”laulavat”. Alkuperäisellä ruotsalaisella mallilla ei lopulta kuitenkaan ollut suomalaisen kisällilaulun kanssa muuta yhteistä kuin nimi. Laulumuodon sisältö löytyi kotimaasta: 1920 aloittaneilta Rajamäen Pojilta ja 1927 aloittaneilta Meijän Pojilta. STN:n ensimmäinen kisälliryhmä, Helsingin sos.dem. Nuorisoyhdistyksen Laulavat Kisällit, teki ensimmäisen julkisen keikkansa nimellä ”Yhdistyksen Pojat”. Siinäkin selkeä viittaus aiempiin esikuviin.
Tipi Tuovinen 18.5.2020