Tipi Tuovinen 10.3.2017
Reino Helismaa teki kisällilauluja koko tekstittäjäuransa ajan. Hän aloitti nuorena miehenä Lahdessa ja jatkoi kuolemaansa asti vuoteen 1965 kirjoittaen viime vuosinaan enimmäkseen Kulosaaren Kisällittärille.
Reinon isoveli Niilo oli perustajajäsen vuonna 1928 perustetussa Helsingin sd. nuoriso-osaston Laulavat Kisällit ryhmässä. Vuonna 1934 veljen esimerkkiä seuraten Reino meni mukaan Lahden sd. nuoriso-osaston kisälleihin ja myöhemmin Lahden Työväen Näyttämön toimintaan. Tiedetään, että tähän aikaan hän teksteissään käytti nimimerkkiä ”Retsa”. Tuolta ajalta ainoat säilyneet tekstit ovat kuitenkin usein runomuotoisia nurkkapöytäkirjoja. Tältä kuuden vuoden ajalta ei ole jäänyt talteen yhtään hänen kisällilauluaan. Voi vain kuvitella montako tekstiä noin tuottelias mies teki tuossa ajassa.
Sodan sytyttyä Helismaa vei kisällilaulun rintamalle. Hänen sodanaikaisella toiminnallaan oli suuri vaikutus rintamalla ja aseveli-illoissa esitettyyn ohjelmaformaattiin. Kisällilauluista tutut kronikat siirtyivät sotakäyttöön.
Sodan jälkeen Janne Hakulisen Ohjelmapalvelu (myöhemmin Työväen ohjelmapalvelu, TOP) järjesti kisällilaulukursseja. Hakulinen kertoo nähneensä Lahden sos.dem. nuorten kisällien esityksiä ennen sotaa ja vaikuttuneensa Helismaasta. Hän palkkasi Helismaan firmaansa keikkapalkalla kisälliryhmien kouluttajaksi ja tekstittäjäksi.
Helsinkiin muuton jälkeen Reino Helismaa liittyi Lauttasaaren sos.dem. nuoriso-osastoon ja sen kisälleihin. Samaan aikaan työsuhde TOPiin muuttui kokopäiväiseksi. Työsopimuksessa sovittiin, että Helismaa voi tehdä vapaasti kaikki omat keikkansa, ja keikkapäivät vähennetään kuukausipalkasta. Tämä järjestely toimi, kunnes Reino sai ensimmäisen hittilevynsä 1940-luvun lopulla. Sen jälkeen hän ei enää ehtinyt toimistohommiin. Janne Hakulinen sponssasi lahjakkuuden siirtymistä koko kansakunnan tietoisuuteen. Tekstinteko TOPille jatkui keikkapalkalla.
Työväen Ohjelmapalvelulle kirjoittamansa kisällilaulut Helismaa signeerasi ainakin nimimerkillä ”Aksu”, muitakin nimimerkkejä lienee ollut käytössä. Hän julkaisi tekstejä myös omalla nimellään, mutta suuri osa lauluista julkaistiin kokonaan signeeraamattomina. Näistä valtaosa lienee Helismaan käsialaa, varmasti ainakin hänen laulusarjansa Hönttilän VPK:sta. Helismaa oli Ohjelmapalvelun ainoa kuukausipalkkainen kirjoittaja, ja tekstiä syntyi.
Nimimerkki ”Aksu” on identifioitu Helismaaksi Kulosaaren Kisällittärien kertoman perusteella. Helismaa toimitti heidän ohjelmistoonsa laulunsa ”Sinihilkka”, hän myös harjoitutti sitä. Sama teksti on julkaistu TOPin laulukokoelmassa nimimerkillä ”Aksu”.
TOPin julkaisemista kisällilaulukokoelmista ovat säilyneet:
Sekalainen TOP kansio (arviolta vuodelta 1947)
Eri TOP julkaisuista koottuja kisällilauluja, kaikki signeeraamattomia
Yksi teksteistä päivätty vuodelle 1947, myös ”Jo riittää!” kampanjan laulut samalta vuodelta
Kisällit kertovat Hönttilän VPKsta ja vähän muustakin (1952)
Nimimerkit Aksu (= Helismaa), Horatius (= Taisto Honkanen), Piki (= ?), lisäksi signeerattomia tekstejä
Hönttilä-tarinat alkavat maininnalla ”Tarinaa Hönttilästä: Aksu”
Hönttilän Olympialaiset ja tusina muita kupletteja Kisälleille (1952)
Ei signeerauksia, Hönttilä-tarinat Helismaata
Tasku-Matti 1 (1.4.1953)
Koostekokoelma
Aksu (= Helismaa), Helismaa omalla nimellään, Ertto (= ?), Vanha lauluveikko (= ?)
Sivuissa 3 ja 4 ei ole skannausvirhettä, vaan originaalissa on painovirhe
Lauletaan pikkujoulujuhlassa (ei julkaisuvuotta)
Kaksi laulua joka tekijältä: Helismaa, Ertto (= ?) ja Alpertti (= ?)
TOPin mainosten ja kiertokirjeiden perusteella tiedetään, että tietymättömissä ovat vielä ainakin kokoelmat Tasku-Matti 2, Justeerin sävelpirahduksia 1 ja 2, Justeerin ja Villen Kisällilauluja sekä Vaalinuotta 1954. Vaalinuotta-kokoelmaa lienee toimitettu moniin vaaleihin. Lisäksi TOP julkaisi muun muassa vappuohjelmistoja, joiden laulut eivät ole säilyneet, esim. vuonna 1957 viisi nimimerkki ”Horatiuksen” kisällilaulua. Helismaa on mahdollisesti tehnyt noin kaksi kolmasosaa TOPin välittämistä lauluista aikavälillä 1945–53. Kateissa on tältä ajalta kymmeniä laulutekstejä.
Linkkien takaa löytyvissä TOPin kokoelmissa on varmuudella 19 Helismaan kappaletta, ja nimeämättömistä kymmenkunta lienee tunnistettavan tyylin perusteella hänen käsialaansa.
Yksittäisistä lauluryhmistä Reino Helismaa kirjoitti eniten Kulosaaren Kisällittärille. Ryhmä perustettiin 1940-luvun lopulla ja se jatkoi esiintymistä yli neljänkymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi vielä vuonna 1994 Kulosaaren Kisällittärillä oli neljä keikkaa Työväen musiikkitapahtumassa. He voittivat muun muassa kolme kertaa nuorisoliiton kisällitärlaulumestaruuden, viimeisen kerran vuonna 1965. He olivat liiton mestareita yhdeksän vuotta, eivätkä muut ole pystyneet vastaavaan saavutukseen. He esiintyivät televisiossa ja radiossa sekä levyttivät. Ensimmäisessä kokoonpanossa esiintyivät primus motor Anni Pelin, Eva Ahlroth, Rauha ja Sirkka Koiralammi sekä Kerttu ja Pirkko Verho. Rauha Koiralammi tuli naimisiin mentyään tunnetuksi nimellä Rauha Jalava. Hän oli yksi sodanjälkeisen kisällilaulun merkittävimpiä tekstittäjiä. Kerttu Näsi (os. Verho) tunnetaan laajasti työväenlaulupiireissä nimellä Salusiini. Lempinimi tarkoittaa pientä ikkunaverhoa. Verhon sisarukset olivat Helismaan sisarentyttäriä.
Ryhmän omista jäsenistä tekstejä tekivät enimmäkseen Anni Pelin ja Rauha Jalava, Helismaan lisäksi ulkopuolisista muun muassa Arvo Salo ja Saukki (Sauvo Puhtila).
Kulosaaren Kisällittäret ovat tallentaneet aineistonsa kattavasti. Anni Peliniltä saatiin skannaukseen mappitolkulla materiaalia, laajat aineistot tulivat myös Pirkko Virtaselta (os. Verho), Kerttu Näsiltä ja Jane Peliniltä. Rauha Jalavan kuolinpesä toimitti hänen materiaalinsa. Kiitokset kaikille heille keräyksen puolesta!
Oheisesta linkistä löytyvät heidän toimittamastaan aineistosta Helismaan tekstit (23 kl) ja Anni Pelinin leikekirja. Pirkko Virtanen ja Anni Pelin ovat tunnistaneet nämä tekstit Helismaaksi. Jos kopiossa lukee esimerkiksi Pelinin nimi, se tarkoittaa että laulu on ollut hänen harjoituskopionsa. Kisällittärien materiaalissa on myös paljon nimeämättömiä tekstejä, jotka tyylinsä puolesta voisivat olla Helismaata. Haastateltavat eivät enää muistaneet kuka oli tekstin tehnyt. Koko aineistoon voi tutustua Työväen Arkistossa.
Ym. linkit varmuuden vuoksi vielä alla erikseen:
Sekalainen TOP kansio (arviolta vuodelta 1947)
Kisällit kertovat Hönttilän VPKsta ja vähän muustakin (1952)
Hönttilän Olympialaiset ja tusina muita kupletteja Kisälleille (1952)
Lauletaan pikkujoulujuhlassa (ei julkaisuvuotta)
Yksittäiset kisälliryhmät tilasivat Helismaalta laulutekstejä
Lauritsalan Kisällit
tilasivat paitsi Helismaalta myös paremmin harmonikansoittajana tunnetulta Veikko Ahvenaiselta
Porin Huumoriveikot
Voima se on joka jyllää –teksti oli heidän ohjelmistossaan. Ei ole tiedossa, onko se tilattu vai saatu jostain
Läntisen Tirpuset
Heidän ohjelmistossaan oli yksi versio laulusta ”Meiltä ja muualta”. Nähtävästi tämä oli Helismaalle jonkinlainen työnimi: otsakkeen alle on tehty useampia tekstejä eri vuosina
Tirpuset olivat Kulosaaren Kisällittärien ystävällismielisiä kilpailijoita. He saivat kulosaarelaisilta ohjelmistoonsa kaksi muutakin Helismaan tekstiä: Hirvenmetsästys ja Tsuptsup ylämäki
Tirpusten ”oma” julkkissanoittaja oli Veikko Lavi. Tirpuset esiintyvät edelleen.
Vihtori Torolainen
Valkeakosken Maseille tehty ”Vihtori Torolainen” on Helismaan tunnetuin kisällilaulu. Se on Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton organisoima tilaustyö, joka irvailee Maalaisliiton liittokokoukselle. Se julkaistiin nuottiversiona Huutomerkkisarjan Laulukirjassa, ja Masit levyttivät sen Scandian Kisällilauluja -levylle. Voit kuunnella sen alla olevasta linkistä.
Lauluja kansandemokraattien/kommunistien kisälliryhmille
Helismaa teki joitakin tilaustöitä myös kansandemokraattien/kommunistien kisälliryhmille, tiedossa on tilaukset ainakin Hiilipojille ja Toveriseuran Kisälleille.
Kansan Arkisto on ystävällisesti luvannut luovuttaa nämä tekstit portaalin käyttöön.
Ym. linkit vielä alla erikseen:
Auta tunnistamaan tekstejä!
Tipi Tuovinen päivittää tätä artikkelia sitä mukaa kun uusia laulutekstejä löytyy, tai arkistoissa olevia pystytään identifioimaan Helismaan teksteiksi.
Päivitysapua tarvittaisiin nimenomaan Lahden suunnalta. 1930-luvulla Helismaa kirjoitti Lahden kisälleille ja Lahden Työväen Näyttämölle, yksikään teksti ei ole säilynyt. Niitä on jossain, tekijänimi voi olla myös Retsa tai Reino Helenius. Tai sitten kirjoittajan nimeä ei ole lainkaan, tyylistä voi tekijän tunnistaa. Jossain Lahden suunnalla näitä on pino, ja joskus ne löytyvät…
Arkistoissa on myös paljon tekstejä, jotka voisivat olla Helismaan. Hän toimi kisälliryhmien kouluttajana – varmasti siis välitti myös omaa riimittelytapaansa. Hän oli käyttölyriikan johtava guru, jäljittelijöitä oli saman verran kuin Juicella nykyään.
Seuraava esimerkki on teksti ”Valtion vankilan pihalla”.
Valtion vankilan pihalla seisoo
tervattu hirsipuu.
Valtion vankilan pihalle paistaa
kelmeän punainen kuu.
Entisen ministerin sellistä
ruoskan läiskettä kantautuu,
vankilan vartijan luiseva hahmo
ovelle suuntautuu.
Tervattu hirsipuu
——- (vihellystä tai hyräilyä)
Taivaalla punainen kuu
——- (vihellystä tai hyräilyä)
:,: Entisen ministerin sellissä kysytään tiukasti
(puhuen) EIKÖ JUU:,:
Valtion vankilan pihalla seisoo
tervattu hirsipuu.
Valtion vankilan pihalle paistaa
kelmeän punainen kuu.
Ruoskija potra on,
ministerin hehkuu
verestä silmät ja suu.
Alhaalla laaksossa koirien ulvonta
haikeeksi muuntautuu.
Narahtaa hirsipuu
——- (vihellystä tai hyräilyä)
Taivaalla punainen kuu.
——- (vihellystä tai hyräilyä)
Entisen ministerin sellistä kuuluu
tunnustus hiljaa: Juu…
Valtion vankilan hirsipuussa
silmukka sulkeutuu.
Melodiahan on Helismaan ”Suutarin tyttären pihalla”. Tämän tekstin tunnisti Helismaaksi Martti Pöysälä. Hän oli vakuuttunut, että ”Helismaata me laulettiin” ja kertoi, että HTYn juhlasalissa ”oli niin hiljaista että olisi kuullut neulan putoavan”, kun Tapanilan Kisällit esittivät tätä laulua 1950-luvulla itse keksimällään nimellä ”Romanialainen kansanlaulu”.
”Romanialainen kansanlaulu” –nimellä olen löytänyt tekstin muidenkin ryhmien ohjelmistosta.
Lauluteksti on julkaistu SSN:n kisällilauluja -sarjassa vuonna 1954 nimellä ”Valtion vankilan pihalla” kirjoittajana Jaakko Mäntylä. Missään muussa tuon julkaisun laulussa ei ole kirjoittajan nimeä. Onko siis kyseessä Helismaan salanimi, johon vetoamalla hän haluaa varmistaa, että häntä ei yhdistetä näin rankkaan tekstiin? Vai onko oikea Jaakko Mäntylä kirjoittanut tämän ja ollut tekstistään niin ylpeä, että on vaatinut nimensä julkaisemista? Mistään muusta kisällilaulusta ei ole löytynyt tekijänimeä Jaakko Mäntylä… Tämä teksti oli eräs Ilpo Saunion useimmin illanistujaisissa siteeraamista, toinen oli Esa Paavo-Kallion ”Niistä kapitalismon häistä”, jonka Kari Rydman sitten 1970-luvulla sävelsi.
Jos Sinulla on tietoa Jaakko Mäntylästä tai muuten tämän laulun taustasta tai muuta kommentoitavaa, ole hyvä! Tiedätkö kuka on ”Ertto” tai ”Alpertti” tai ”Vanha lauluveikko”? Taisto Honkasesta tiedetään, että hän oli Pohjolan Työn toimittaja, ei juurikaan muuta. Auta.
Tipi Tuovinen