Kisällilaulun historiakirja on nyt kustantajan (Rosebud ja Rauhanpuolustajat/Umpihanki-sarja) ja taittajan käsissä. Tänä vuonna siitä saadaan jo tutkijoiden ja tietoja luovuttaneiden veteraanien käyttöön pikkupainos, mutta varsinainen julkistaminen on 29.7.2022 Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa. 50-vuotisjuhliaan viettävä tapahtuma avataan kirjan lauluista tuottamallani konsertilla.
Olimme kisällilaulukeruun osalta liikkeellä viimeisellä mahdollisella hetkellä: Tietoja antaneista veteraaneista on viime aikoina kuollut ainakin kahdeksan. Salusiinin muistokirjoitus on tälläkin sivustolla, uusi suruviesti tuli viime viikolla. Anni Pelinin tytär ilmoitti, että Anni nukkui pois 90 vuoden ikäisenä viime elokuussa. Anni oli Kulosaaren Kisällittärien pitkäaikaisin jäsen, tekstittäjä ja organisaattori. Hän luovutti keräyksellemme laajimman yhdestä ryhmästä kootun aineiston. Surunvalitteluni omaisille ja Annin lukuisille ystäville.
———
Tutkimustyö kuitenkin jatkuu. Seuraavaksi tutkin kisällilaulajia edeltäneiden mölyköörien lauluja ja kaivelen lisää tietoja ryhmistä. Suomen Kulttuurirahasto rahoittaa perustutkimuksen vuonna 2022. Kirja tästäkin olisi tarkoitus saada aikaan vuonna 2023. Työväenlaulun mölyköörihaara on tutkimatonta aluetta. Koko ilmiöstä on kirjoitettu vain pari-kolme sivua. Säilyneet, todennäköisesti mölyköörien ohjelmistoonkin kuuluneet laulut, ovat tallentuneet arkkiveisuina. Nykyään näistä tunnetuin on Kalle Jousisen vuonna 1906 painattama Perustuslaillisten riemumarssi.
Arkkiveisut olivat, nimensä mukaisesti, yhdelle painoarkille painettuja lauluja. Usein laulujen tekijä painatti itse laulunsa, esitti niitä markkinoilla ja väenkokouksissa ja samalla myi laulujensa sanoja. Jotkut mölyköörien tekstittäjät julkaisivat laulujaan painoarkkeina (esim. Vaasassa 1923 painettu kokoelma Kansanvallan kukkia, lauluja pilakööreille esitettäviksi). Arkkiveisujen tekstit vaativat Venäjän harjoittaman sorron lopettamista, ilkeilivät kirkolle ja papistolle sekä kurmoottivat herroja huumorin avulla.
Näitä lauluja sitten esittivät mölyköörit. Mölyköörit, tai hienommin pilaköörit, olivat huumoripuolen joukkolauluryhmistä työväenliikkeen ensimmäiset. Ilmiö syntyi vuosisadan alussa nähtävästi työväen näyttämöiden ja ammattiosastojen iltamia varten.
Mölyköörit aloittivat toimintansa eräänlaisena irtiottona työväenyhdistysten taiteellisin periaattein toimineille laulukuoroille. Kuplettilaulajien ja arkkiveisujen kaupittelijoiden ohella mölyköörit muodostivat varhaisen työväenliikkeen ohjelmatoiminnan huumoripuolen. Soppakauhoilla, saunavihdoilla ja härkimillä johdetut mölyköörit laativat usein itse ohjelmistonsa, eikä sitä tallennettu laulukirjoihin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tästä johtuen niiden ohjelmistoista ei ole olemassa kovin kattavia tietoja.
Vanhin tunnettu mölykööri oli nimeltään Maailmanlasten kirkkokööri. Se perustettiin Helsingissä vuonna 1907 ulkotyöläisten ja tiilenkantajien ammattiosaston näytelmäseura Kasvatuksen yhteyteen. Tiedot tästä kööristä ovat säilyneet siinä laulaneen, myöhemmin kansanedustajana toimineen Martta Salmela-Järvisen muistelmissa. Oletettavasti mölyköörit alkujaan liittyivät juuri työväen ammattiosastojen ja näytelmäseurueiden toimintaan. Helsingistä mölyköörit levisivät myös muualle Suomeen, ja mölyköörit toimivat 1920-luvulla rinnakkain ensimmäisten kisälliryhmien kanssa. Ilmiö vaimeni kohti 1920-luvun loppua, mutta tutkija Juha Niemelä löysi ilmoituksen Paraisten demokraattisten naisten mölyköörin esiintymisestä vielä 12.12.1945 Pargas Kungrörelser -lehdestä. Ennen sotia ilmiö oli saanut sijaa myös Lotta Svärd ja Martta-järjestöissä. Nuorisojärjestöissä oli kisälliryhmiä, mölyköörit näyttäisivät olleen tyylisuunnan loppupuolella suosiossa naisliikkeessä.
Amerikansuomalaisten keskuudessakin mölyköörit olivat osa iltamaohjelmaa. Esimerkiksi Hiski Salomaan tiedetään ainakin ajoittain johtaneen USA:ssa mölykööriä.
Laulu ottaa kantaa -sivuston kautta olen saanut lukuisia vinkkejä kisällitutkimukseen. Nyt siis kyselen muistitietoa/kontakteja mölykööreistä tietäviin: Kuka esimerkiksi voisi olla martta-liikkeessä tai demokraattisissa naisissa se taho, joka minut ohjaisi oikealle arkistokaapille?
.