Muistokirjoitus Kerttu ”Salusiini” Näsi 1938–2021

Kerttu Näsi syntyi 21.2.1938 Lahden Hollolassa. Hän kuoli nopeasti edenneeseen imusolmukesyöpään saattohoidossa Kangasalan kaupunginsairaalassa 4.10.2021. Kerttu oli omaa sukua Verho. Hänen lempinimensä Salusiini tarkoittaa pientä ikkunaverhoa.

Salusiini toimi Nuorissa Kotkissa vanhempiensa jalanjäljissä koko aikuiselämänsä. Varhaisnuorisotyö alkoi vuonna 1950 Tapanilan kotkaosastossa. 1960-luvun alkuvuosina Salusiini työskenteli kulttuurisihteerinä Nuorten Kotkain Keskusliitossa. Hän ehti olla mukana kotkatoiminnassa kaikkiaan lähes 70 vuotta, viimeiset 30 vuotta leirikeittiön emäntänä Kotkien leirikeskus Kankaan Torpalla Urjalassa. Hän siirsi innon varhaisnuorisotyöhön myös lapsilleen sekä lapsenlapsilleen, jotka jatkavat työtä edelleen.

Tunnettu Salusiini oli myös toiminnastaan kisällilaulun ja työväenlaulun parissa. Kulosaaren Kisällittäret oli 1950–1960-lukujen maineikkain naisten kisälliryhmä. Salusiini oli ryhmän maineen vakiinnuttaneen kokoonpanon säestäjä ja laulaja vuodesta 1955 alkaen. Hän sai ensimmäisen kitaransa enoltaan Reino Helismaalta rippilahjaksi kirkon rappusilla. Tästä oli rippipappi suuttunut: Rillumareimiehen antama paholaisen työkalu ei ollut sopiva rippilahja kirkolla luovutettavaksi. Helismaa teki kisällittärille laulutekstejä. Salusiini opetteli kitaransoiton ja säesti kisällittäriä samalla, kun lauloi. Haastattelussaan vuonna 2016 Salusiini kertoo yhteistyöstään enonsa kanssa:

…(Kisällittärien) poliittinen ohjelmisto vaihtu päivän politiikan mukaan. Mä saatoin soittaa Repelle että lue Hesarista tai Demarista se juttu, meillä on illalla keikka. Mä tuun hakeen sen laulun, kun mä tuun töistä palatessa kotoota hakeen kitaran. Sit mä hain sen ja sit me matkalla keikalle harjoteltiin… Repen kanssa se toimi hirveen hyvin…

Mä olen juoksuttanut… Repelle takasin sanoja et nyt ei käy meidän suuhun. Nää on liian ronskit sanat meille. Repe juoksi yläkertaan, teki uudet sanat ja tuli kohta takasin, että oisko tää parempi… Repe saatto sanoa jotkut asiat turhan ronskisti niinkun mies sanoo ne… joistakin poliittisista asioista ei haluttu niin ronskeja tekstejä kun esiinnyttiin myös ay-liikkeen tilaisuuksissa…

Kitaransoitostaan Salusiini kertoo:

Reino Helismaan Rikkaus ja rakkaus kabareen esitys Käpylän työväentalolla vuonna 1977. Vasemmalla Pedro Posadaa esittää Kerttu Näsi, oikealla Pirkko Virtanen (os. Verho) Lolitana. Molemmat ovat Helismaan sisarentyttäriä Kulosaaren Kisällittäristä, roolien alkuperäiset esittäjät jo 1960-luvulta. Kuva: Kirjanaisten kuoro/Työväen Arkisto.

…Ite opettelin soittamaan kiukkupäissäni. Veli soitti mutta ei suostunut opettamaan. Toi kitaralaulukirjan jossa oli otetaulukko. Tuttu laulu ja sitten sieltä otetaulusta merkinnät mihin sormet pitää pistää… oman kitaran sain rippilahjaksi Helismaan Repeltä… Repe sano, että ei sul likka (laulu-) ääntä oo, mutta on temperamenttia, anna mennä. Repe ois maksanu mulle Putiinilta tunnit (Ivan Putilin, aikansa merkittävimpiä kitaristeja ja kitaransoiton opettajia). Mä kävin siellä yhden kerran mutta kun Putiin sanoi että ”peukalo pois sieltä kielten puolelta” niin se jäi siihen. Hän ois opettanut nimenomaan melodiaa ja mä en sitä mielestäni tarvinnut. Mä olisin tarvinnut säestyksen opetusta. Nuoteista mä en ymmärrä muuta kuin mitä isä opetti, että niitä ei saa viedä sateeseen…mä jätän ne hässäkät (korotukset, esitystapamerkinnät jne.) väliin. En noteeraa ollenkaan. Mä fuskaan ihan tolkuttomasti mut hyvin mä oon pärjännyt…

Kulosaaren Kisällittärien laulutapa, tekstin rytminkäsittely ja laulufraseeraus tulivat säestyksestä. Salusiini soitti kitarallaan nykytermein sanottuna hienolla kolmimuunteisella groovella. Erilaisia shufflepohjaisia komppeja oli käytössä useita. Siinä missä muut ryhmät nelijakoisesti jyystivät jähmeitä marssejaan, Salusiini soitti ne beguine -kompilla. Tekstiltään raskaskin julistus muuttui iloiseksi ja valoisaksi.

Mestaruuksien voittamisen aloittanut Kulosaaren Kisällittärien kokoonpano Mäntymäen vappujuhlassa 1950-luvun loppupuolella. Vas. Pirkko Virtanen (os. Verho), Rauha Jalava (os. Koiralammi), Anni Pelin (os. Peltonen), Marja Toivonen (os. Ojalehto), Ansa Pennanen (os. Koiralammi) ja Kerttu ”Salusiini” Näsi (os. Verho). Tämä voittoisa kokoonpano jatkoi satunnaisilla esiintyjävaihdoksilla vuosikausia luoden ryhmän maineen. Kuva: Työväen Arkisto.

Näsin soittotyyli levisi monien muidenkin ryhmien säestäjille, hän oli kotoisen kisällilaulumme suomalainen versio Maybelle Carterista.

Tultaessa 1960-luvulle, Kertun oman ilmaisun mukaan ”likat alko kaikki oleen maha pystyssä”. Kulosaaren Kisällittärissä käynnistyi esiintyjien vaihtuminen nuorempiin. Kerttu kävi töissä, hoiti lapsiaan ja soitto ja laulu jatkuivat Nuorten Kotkain tilaisuuksissa.

Vuonna 1970, ohjelmaryhmien korvattua kisälliryhmät, Kerttu perusti Salusiinit-ryhmän. Sen rungon muodosti emo itse kolmen tyttärensä kanssa. Ryhmä esiintyi vuosikymmenet, viimeiseksi esiintymiseksi jäi keikka Käpylän työväentalolla Helsingin Nuorten Kotkain piirijärjestön 50-vuotisjuhlassa vuonna 2016.

Kerttu Näsi lopetti koulunkäyntinsä jo vuonna 1955. Yksi syy oli, että koulun rehtori oli kutsunut kansliaan ja antanut jälki-istuntoa, kun Kertun nimi oli ollut Suomen Sosialidemokraatissa kisällittärien keikkojen yhteydessä. Tärkeämpi syy oli isän sairastuminen – perheen äiti alkoi siivoojaksi ja Kerttu meni ensimmäiseen työpaikkaansa kirjapainon latomoon. Kirjapainoalan töissä hän sitten työuransa tekikin, mukaan tuli myös toiminta Suomen vanhimmassa ammattijärjestössä, Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa (SKL).

Salusiinit esiintymässä Tuusulassa vuonna 1980. Kuva: Kotkaviesti.

Reino Helismaa kuvasi sisarentytärtään sanoilla: ”On sulla likka tempperamenttia, anna mennä!”. Näin Salusiini tekikin ja hänen nyt poistuttuaan tuota olemusta ja tempperamenttia jää moni kaipaamaan.

Kerttu Näsi siunattiin haudan lepoon 27.10. Vantaan Honkanummella perhepiirissä.

Taija Näsi
Tuula Silén
Timo Tuovinen
Taija Näsi ja Tuula Silén ovat Kerttu Näsin tyttäriä, Timo Tuovinen ystävä ja työväenmusiikin tutkija.