Pohjois-Amerikasta muuttaneilla suomalaissiirtolaisilla oli keskeinen vaikutus Neuvosto-Karjalan musiikkielämän vilkastuttajina 1920–1930-luvuilla. Jopa 6 500 suomalaista lähti Yhdysvalloista ja Kanadasta kohti Neuvosto-Karjalaa työn ja paremman elämän toivossa. Heidän joukossaan oli monia muusikoita, jotka pakkasivat mukaan instrumenttinsa ja nuottinsa jatkaen musisointia uudessa kotimaassa. Mukana oli myös useita naistaiteilijoita. Stalinin vainojen vuoksi monen elämä päättyi kuitenkin liian lyhyeen.
Pohjois-Amerikasta Neuvosto-Karjalaan muuttaneet suomalaiset muodostavat kiinnostavan luvun musiikin historiankirjoituksessa. Ihanneyhteiskuntaa rakentamaan lähteneiden suomalaissiirtolaisten joukossa oli sekä tanssimuusikoita että klassisen koulutuksen saaneita taiteilijoita, jotka olivat tärkeässä roolissa Karjalan pääkaupunkiin Petroskoihin syntyneen omaleimaisen musiikkikulttuurin luomisessa. Sanotaan, että ”amerikansuomalaiset toivat jazzin Petroskoihin” ja näin näyttää suurelta osin käyneen. He perustivat musiikkiklubeja, joissa soitettiin modernia musiikkia ja tanssittiin amerikkalaisia muotitansseja. Tämän lisäksi järjestettiin iltamia, puistokonsertteja ja muita tapahtumia, joissa musiikki oli toiminnan keskiössä.
Ehkä huomattavin suomalaissiirtolaisten toiminnan vaikutuksesta syntynyt musiikillinen ponnistus oli Petroskoin sinfoniaorkesterin perustaminen vuonna 1932. Pohjois-Amerikasta muuttaneiden siirtolaisten soittotaitoa pidettiin verrattain korkeatasoisena. Tämän huomioituaan Neuvosto-Karjalan silloinen pääministeri, suomalainen Edvard Gylling sai ajatuksen orkesterin perustamisesta ja keskusteli asiasta Petroskoissa vaikuttaneen Karl Raution kanssa, joka otti perustamistehtävän vastuulleen. Rautio oli alun perin kotoisin Ylistarosta ja muutti 18-vuotiaana paremman toimeentulon perässä Yhdysvaltoihin vuonna 1903. Siellä hän toimi kaivosmiehenä, musiikinohjaajana, puhallinorkesterin johtajana ja opiskeli musiikkia muun muassa Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa. Petroskoihin Rautio lähti vuonna 1922. Hän toimi Petroskoin opettajaopistossa musiikinopettajana ja perusti kuoroja ja torvisoittokuntia innostaakseen ihmisiä musiikin pariin.
Ammattimainen ”Petroskoin radiokomitean orkesteri” piti konsertteja ympäri Neuvosto-Karjalaa ja esiintyi lisäksi radiossa. Kolme vuotta orkesterin käynnistymisen jälkeen Rautio perusti Petroskoin musiikkiopiston, joka koulutti ammattimuusikoita. Orkesterin ja musiikkiopiston kukoistuskausi kesti kuitenkin vain hetken, sillä 1930-luvun puolivälissä poliittinen ilmapiiri alkoi muuttua. Suurelta osin Pohjois-Amerikasta tulleista suomalaisista koostuneen sinfoniaorkesterin kohtalon sinetöi Stalinin vainot. Heinäkuun kahdeksantena päivänä vuonna 1938 kaikki orkesterissa soittaneet, sinä yönä kotona olleet amerikansuomalaiset haettiin kotoaan ja vangittiin. Orkesteri oli vielä samana iltana pitänyt konsertin. Kukaan heistä ei palannut kotiin.
Samankaltaisen traagisen tarinan koki operettitähti Katri Lammi, joka matkusti New Yorkista Petroskoihin yhdessä muusikkomiehensä Jukka Ahdin kanssa vuonna 1931. New Yorkissa Lammi ja Ahti levyttivät kymmeniä kappaleita ja esiintyivät ahkerasti suomalaisten ylläpitämillä haaleilla, muun muassa kommunistien kokoontumispaikkana tunnetussa Työn temppelissä. Lammin tarina on vielä selvittämistä vailla, mutta olemassa olevien tietojen perusteella pariskunta toimi aktiivisesti Petroskoin musiikkielämässä, kunnes molempien ura päättyi Jukka Ahdin vangitsemiseen ja teloitukseen vuonna 1938. Katri Lammi ei menettänyt henkeään, mutta joutui vankileirille ja kuoli ilmeisesti Valamon saarella vuonna 1951. Vankileiriltä päästyään hän ei tiettävästi enää koskaan esiintynyt julkisesti.
Katri Lammin ja monen muun Neuvosto-Karjalaan lähteneen taiteilijan tarinat ovat vielä selvittämättä. Aineistoja on lähtökohtaisesti hankalaa löytää tai niitä ei ole. Lisäksi käynnissä oleva Ukrainan sota estää matkustamisen Venäjälle, todennäköisesti vielä pitkäksi aikaa. Viime vuosien aikana on kuitenkin ollut meneillään useampia Stalinin vainojen uhrien historiaa kartoittavia hankkeita. Samoin professori Pekka Suutari ja tutkija Juha Niemelä ovat tehneet tärkeää työtä Neuvosto-Karjalan musiikkielämän ja sen toimijoiden kartoittamiseksi. Toivottavasti hankkeiden löydökset edistävät myös kadonneiden muusikoiden kohtaloiden selvittämistä muiden surmansa saaneiden joukossa.
Saijaleena Rantanen
Lähteet:
Lehtonen, Tiina-Maija & Laila Tarpila 2020. Puhdistus Petroskoissa – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa. YLE Klassisen 4-osainen artikkelisarja.
Lehtonen, Tiina-Maija 2021. Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa. YLE Klassinen.
Suutari, Pekka 1995. Suomalaissiirtolaiset Neuvosto-Karjalan ”kansallisen” kulttuurin rakentajina. Musiikkipolitiikka ja musiikin murros Neuvosto-Karjalassa 1920–36. Etnomusikologian vuosikirja 7, 106–128.