Neil Youngin Spotify-boikotti nosti taas esille suoratoistojättiin liittyvät ongelmat. Suomessa mieltä on puolestaan osoitettu koronakriisin kurjistaman tapahtuma-alan puolesta.
Neil Young otti tammikuussa näyttävästi kantaa Spotifyn rokotevastaiseen podcast-sisältöön vetämällä musiikkinsa pois suoratoistopalvelusta. Youngin esimerkkiä seurasivat Joni Mitchell sekä joukko vähemmän kuuluisia artisteja.
Vaikka Spotifyn arvosta katosi hetkeksi miljardeja, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian professori Antti-Ville Kärjä ei usko tapauksella olevan pysyviä seurauksia.
– Julkisuudessa esillä olevien asioiden rytmi on kiivas ja asiat unohtuvat nopeasti. Varmaan suurempi joukko olisi jo ilmaissut tukensa, jos tästä olisi syntymässä isompi ilmiö. Monelle suomalaiselle Yhdysvalloissa käytävä poliittinen keskustelu tuntuu vieraalta, eikä se siksi hetkauta suuntaan tai toiseen, Kärjä uskoo.
Yllättävää Kärjän mukaan oli se, ettei Young tällä kertaa kritisoinut Spotifyn liiketoimintamallia, joka kasaa tulovirrat isoille nimille ja sitä kautta isoille yrityksille. Kiinnostavaa on myös asetelma, jossa kiistan osapuolina ovat iäkkäät muusikot ja nuoremman sukupolven podcast-toimittaja.
– Voi kysyä, minkälainen vaikutus Neil Youngin tai Joni Mitchellin toiminnalla on 20-vuotiaiden musiikin kulutukseen. Veikkaan että aika vähäinen. Spotifyn kannalta tuskin on riskiä, että tämä johtaisi tappiolliseen liiketoimintaan, Kärjä sanoo.
Boikotteja ollut ennenkin
Suomen kokoisella markkina-alueella vain pieni osa artisteista pystyy aidosti tienaamaan Spotifylla, sanoo Suomen Muusikkojen Liiton freelancereiden luottamushenkilö Juho Viljanen. Taloudellisia menetyksiä enemmän Spotifysta vetäytyminen tarkottaisi kuitenkin näkyvyyden menetystä, sillä muita musiikin suoratoistopalveluja käytetään Suomessa vasta vähän.
– Aina artisti itse ei voi myöskään päättää asiasta, sillä levytyssopimuksen mukaan levy-yhtiöllä on oikeus saattaa musiikki yleisön ulottuville, Viljanen sanoo.
Viljanen uskoo, ettei Youngin aloittamaa keskustelua ole vielä käyty loppuun. Paljon riippuu nyt siitä, miten suoratoistojätti reagoi.
– Spotify on nyt suurennuslasin alla, koska se on tehnyt toiminnallaan selväksi arvostavansa podcast-sisältöä enemmän kuin musiikkia. Jos se nyt epäonnistuu julkisuuskuvassaan ja vaikka siinä minkälaisia lausuntoja se antaa, sen valta-asema saattaa heilahtaa nopeasti suuntaan tai toiseen, Viljanen uskoo.
Musiikin saralla ja Spotifyta vastaan on boikotoitu ennenkin. Adele sai vuonna 2021 suoratoistojätin taipumaan ja poistamaan shuffle-toiminnon musiikin kuuntelun oletusarvona. Jo vuonna 2013 Thom Yorke poisti Radioheadin musiikin Spotifysta vastalauseena muusikkojen surkeille korvauksille.
Yhdysvalloissa iso joukko artisteja kieltäytyi vuonna 2017 esiintymästä presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisissa, ja vuonna 2019 yli 140 taiteilijaa 18 maasta yritti vetoomuksen avulla siirtää euroviisut pois Israelista.
– Musiikki on aina yhteiskunnallinen ilmiö ja yhteiskunnallisen toiminnan alusta. On aivan turha sanoa, että urheilu ja politiikka eivät kuulu yhteen, ja saman voi sanoa musiikista, Kärjä sanoo.
Poliittista lobbausta ja someaktiiveja
Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alat osoittivat helmikuun alussa mieltä Viimeinen sulku -ovet auki! -mielenosoituksessa. Se oli jatkoa kesällä 2021 järjestetylle Mitta on täysi -tapahtumalle, joka niin ikään nosti esille kulttuuri- ja tapahtuma-alaan kohdistuneiden koronarajoitusten seurauksia taiteilijoiden toimeentuloon.
Juho Viljasen mukaan mielenosoitukset ovat vain yksi tapa, jolla artistit ovat yrittäneet kiinnittää päättäjien ja yleisön huomion alan ahdinkoon. Kulissien takaista poliittista vaikuttamistyötä on tehty koko pandemian ajan. Lisäksi yksittäiset muusikot ovat esittäneet kannanottoja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Järjestöjen on julkisissa kannanotoissa säilytettävä asialinja, olemme esittäneet esimerkiksi lukuja menetetyistä työtuloista. Yksilötasolla muusikot ovat voineet esittää suorempaa kritiikkiä. On ollut aktiiveja kuten Aki Hauru, joka päivysti viikkokaupalla Säätytalon edessä, Viljanen kertoo.
Kun tapahtumarajoituksia viime syksynä hieman höllennettiin, julkinen keskustelu kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilasta hiipui. Muusikkojen liitossa suvantovaiheita ei ole kuitenkaan ollut, eikä alan toiminta ole vielä kertaakaan normalisoitunut.
Syvä pettymys politiikkaan
Juho Viljanen uskoo muusikkojen mielenilmauksilla olleen vaikutusta. Monet ovat kuitenkin pettyneet siihen, ettei yksikään poliitikko tai puolue pannut itseään likoon lähtemällä kunnolla ajamaan artistien asiaa.
– Jos paperitehdas suljetaan, paikalla saattaa olla jopa pääministeri pitämässä puhetta. Meillä on kuitenkin ollut kokonainen ala kaksi vuotta myllerryksessä ja todella paljon ihmisiä inhimillisessä hädässä. Paljon porukkaa on pudonnut byrokratiarattaiden väleihin ja jäänyt pahimmillaan ilman työttömyysturvaa tai jopa sosiaaliturvaa. Tätä hätää ei ole nostettu samassa mittakaavassa esille.
Viljasen mukaan päättäjät eivät ehkä halua tunnustaa, ettei järjestelmä toimi, vaan yhteiskunnan tukirakenteissa on reikiä. Toisaalta Suomessa istuu hänen mielestään syvällä ajattelu siitä, mikä on oikeaa tai normaalia työtä.
– Alalla vallitsee yleinen tyytymättömyys päätöksentekoon ja yllättyisin kovasti, jos joku artisti seuraavissa vaaleissa lähtisi suureen ääneen tukemaan mitään puoluetta.
Viljanen uskoo, että viimeisen kahden vuoden aikana tehdyn työn ansiosta muusikoiden ääni kuuluu jatkossa entistä paremmin.
– Väylät päättäjiin on jouduttu raivaamaan auki. On saatu paljastettua epäkohtia ja saatu sitoumuksia, että asioita korjataan. On myös tajuttu, että alan sisäinen koordinointi ja yhteistyö on tärkeää, Viljanen sanoo.
Kun esimerkiksi taidemusiikin ja kevyen musiikin ajateltiin ennen olevan omia saarekkeitaan, on ala alkanut kriisin myötä puhaltaa entistä enemmän yhteen hiileen. Kulttuurikenttä nähdään kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
– Kulttuuritoimijat keskustelevat toistensa kanssa entistä enemmän ja järjestöillä on yhteisiä tavoitteita. Tapahtumateollisuuden järjestäytyminen palvelee pitkässä juoksussa myös muusikoita, sillä se helpottaa dialogia.
Muusikon mielipiteillä on väliä
Toisinaan muusikon poliittinen kanta saattaa karkottaa tältä kuulijoita. Antti-Ville Kärjän mukaan näin kävi esimerkiksi maahanmuuttovastaisia kommentteja esittäneelle Eric Claptonille 1970-luvun lopulla.
Useilla artisteilla poliittinen vakaumus on jo lähtökohtaisesti läsnä musiikissa, mutta toisinaan ideologia voi tulla kuulijoille yllätyksenä. Viime vuosina lausunnoillaan on kohauttanut esimerkiksi System of a downin rumpali John Dolmayan, joka ilmoitti julkisesti kannattavansa Donald Trumpia. Samalla hän asettui poikkiteloin bändin solistin Serj Tankianin kanssa.
Juho Viljasen mukaan yksittäiset ihmiset loukkaantuvat usein artistien kannanotoista. Muusikon julkisuuskuvasta johtuvaa kuulijoiden joukkopakoa hän ei ilmiönä Suomessa kuitenkaan tunnista.
– Jos jostain suosikkiartististani paljastuisi ikäviä asioita, tottakai se vaikuttaisi siihen miten kuuntelen hänen musiikkiaan. Ymmärrän sen näkökulman, että taidetta pitäisi kohdella taiteena. Mutta jos taustalla on jokin voimakas ideologia, kyllä se pitää myös pystyä kyseenalaistamaan.
Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto
Lisätietoa:
Muusikko protestoi koronarajoitusten runteleman tapahtuma-alan puolesta ministeriön edessä yli kaksi kuukautta – sai palkinnon merkittävästä työstään – MTVuutiset.fi
Ovet auki! vaati Suomen kulttuuri- ja tapahtuma-ala Senaatintorilla – Ministeri Antti Kurvinen sai mielenosoituksessa buuaukset – Kulttuuri | HS.fi
Lausunnot ja kannanotot – Muusikkojen liitto
Radiohead’s Thom Yorke still isn’t a fan of Spotify (nme.com)
Adele gets Spotify to take shuffle button off all album pages – BBC News