Muutama vuosi on kulunut edellisestä katsauksesta Työväen Arkiston musiikkiaineistoihin. Kovinkaan monia uusia aiheeseen liittyviä aineistoja ei ole tullut sinä aikana sisään arkistoon ja vanhoistakin on järjestetty asiakaskäyttöön lähinnä vain Suomen Työväen Musiikkiliiton sekä sen piirien materiaaleja, mutta siitä huolimatta kirjoitettavaa onneksi löytyy. Yllättävän usein on nimittäin saanut huomata selvittelevänsä jos jotakin musiikkiin liittyvää kysymystä, oli se sitten suora asiakastiedustelu tai seurausta omasta, alkuperäisestä tarkoituksesta sivupoluille lähteneestä, selvitystyöstä.
Jo jokin aika sitten virallisesti päättynyt, vajaan vuoden kestänyt työskentely arkiston yhteydessä toimivan Työväen muistitietotoimikunnan hommissa on yksi näistä sivupoluista, joille tulee säännöllisen epäsäännöllisesti eksyttyä edelleen. Ei vähiten siitä syystä, että muistitietokokoelmat ovat oivallinen lähde myös musiikintutkimukseen. Ne saattavat vain joskus jäädä valitettavasti hieman piiloon huomion keskittyessä enemmän työväen järjestäytyneestä musiikkiharrastuksesta kertovien musiikkiryhmien aineistoihin. Arkiston Yksa-tietokannassa hakusanat ”laulu” ja ”musiikki” tuottavat yhteensä lähes 500 osumaa kirjallisiin ja suullisiin muistelmiin. Aiheita on laidasta laitaan; kisällilauluista virsiin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton perustamisesta yliopisto-opiskelijoiden kuorolauluharrastukseen. Erityisesti sisällissota seurauksineen on aiheena useissa musiikkimuisteloissa. Se ei ole yllätys; sisällissodan hävinneen punaisen osapuolen muistojen tallettaminen nousi keskeiseen rooliin heti Työväen muistitietotoimikunnan perustamisesta vuonna 1960 lähtien. Muistitiedon helmiä ovat myös ne haastatteluäänitteet, joista laulunsanojen lisäksi saadaan paikoin ainutlaatuistakin tietoa laulujen sävelmistä haastateltujen hyräileminä. Jonkun pitäisi vielä saada tallattua nämä polut niin hyvin, että arkiston loputkin musiikkiin liittyvät muistitietoaineistot, joihin kuuluu esimerkiksi useita käsin pidettyjä lauluvihkoja, saataisiin luetteloitua ja asiakaskäyttöön. Niistä löytyy tutkijoille vaikka mitä mielenkiintoista. Jos haluaa itse osallistua musiikkimuistitiedon kartuttamiseen, Taideyliopiston ja Siirtolaisinstituutin siirtolaismusiikkia kartoittava muistitietokeräys tarjoaa siihen vuoden loppuun asti hyvän mahdollisuuden.
Muistitieto on hyvä esimerkki siitä, miten lähdeaineistoa työväen musiikkiharrastuksenkin tutkimiseen löytyy useammasta eri paikasta Työväen Arkistosta. ”Kootkaa kaikki tiettyyn aiheeseen liittyvät aineistot yhteen”, on joskus kuulunut toiveita, mutta se ei valitettavasti onnistu, menemättä sen syvemmin arkistonmuodostuksen toimintaperiaatteiden ytimeen. Hajallaan olo -ongelmaa pyritään arkistoissa ratkomaan mahdollisimman tarkalla asiasanoituksella, jossa siinäkin tosin on ikuisesti parannettavaa. Arkiston ajoittaiselle vakioasiakkaalle, Tipi Tuovisellekin, valkeni jo monta vuotta sitten ja samalla turhan pitkän etsimisen jälkeen, millainen kultakaivos arkistoluetteloissa pelkäksi ”esitysaineistoksi” nimetty asiakirjakokonaisuus saattaakaan musiikintutkijalle olla. Hakuvihjeissä usein korvaamatonta apua tarjoaa arkiston asiantunteva asiakaspalvelu, jonka puoleen kannattaakin matalalla kynnyksellä kääntyä lähteitä etsiessä.
Kenties osa kiitoksista kuuluu ”esitysaineistolle,” kun Tipi sai hiljattain arkkiveisu-mölyköörikirjansa käsikirjoituksen valmiiksi. ”Tämä oli hieno uusi löytö” -intoilu arkistokäynnin yhteydessä lämmittää aina arkistotyöntekijän mieltä, kuten sekin, että Tipi löysi kirjaansa lähteitä myös erinäisistä hyvin harvakseltaan käytetyistä arkiston aineistoista. Seuraava kirja on Tipillä kuulemma jo suunnitteilla, joten reissuja Työväen Arkistoonkin on varmasti taas tiedossa.
Ehkäpä konkreettisin henkilökohtainen seuraus musiikin pitkistä lonkeroista näkyy kuitenkin lopulta työhuoneeseen vuosien varrella hieman vaivihkaakin kertyneen epävirallisen laulukirjakokoelman kasvavana kokona. Juuri ennen kesälomaa huonetta kiinteistön julkisivuremontin tieltä siivotessa oli korkea aika havahtua siihen, kuinka monta laatikollista kirjoja onkaan kertynyt. Tarkoituksena olisi ne jossain vaiheessa inventoida ja siten perustaa arkistollekin ihan virallinen työväenlaulukirjakokoelma. Tettiläisiä inventoimaan odotellessa.
Laulukirjojen haalimisen vastakohtana voinee pitää aineistojen seulomista, joka sekin kuuluu arkistotyöhön. Syksyn mittaan Työväen Arkiston musiikkikokoelmat ovatkin tavallaan myös kutistuneet, sillä Suuret Toivelaulukirjat ja Tuomari Nurmion parhaat eivät kuulu arkiston hankintapolitiikan piiriin, vaikka se musiikin ystävästä niin mukavaa olisikin ja vaikka joku arkiston työntekijä on joskus niin tuntunut ajattelevan. Näitä kokoelmista poistettuja laatulauluja voi tulla hakemaan itselleen arkistosta, ja samalla reissulla on myös hyvä tutustua niihin arkistoituihinkin aineistoihin.
Heta Tolvanen
Tutkija
Työväen Arkisto