Keväällä 2022 säveltäjä Perttu Hietasta masensi. Venäjä oli helmikuussa hyökännyt Ukrainaan, ja tilanne Euroopassa näytti synkältä. Hietanen tunsi, että hänen oli reagoitava asiaan jotenkin.
– Olin jo sitä ennen tehnyt joitakin luontokatoa ja pakolaisia käsitteleviä lauluja, mutta nyt Ukraina nousi tärkeimmäksi, hän kertoo.
Syntyi joukko Ukrainan ja Venäjän tilanteeseen kantaa ottavia sanoituksia ja sävellyksiä. Tilanne oli uusi sikäli, ettei Hietanen 1970-luvulla alkaneen säveltäjänuransa aikana ollut tekstittänyt laulujaan itse.
Ukraina sydämissämme -laulua ovat esittäneet Eija Ahvo sekä Hietanen itse runotapahtumissa. Sanat on käännetty myös ukrainan ja venäjän kielille:
Sodan pilvet nousevat/ Euroopan taivaalla,/ saatana johtaa
joukkoaan/ kylväen vihaa, pelkoa ja kuolemaa./ Kaikki
rakkaus ja hyvä/ on hänen vihansa kohteena,/ sen mihin
hän koskee, hän tuhoaa,/ mutta sieluamme hän ei saa./
Mariupol, ristiinnaulittu kaupunki-kappale kuvaa Venäjän piirittämän ja lähes tuhoaman kaupungin kohtaloa.
– Esitin laulun Sipoossa tilaisuudessa, jossa muutamat ukrainalaiset kertoivat kokemuksistaan, Hietanen kertoo. Samassa tilaisuudessa esitettiin hieno elokuva Mariupol – unlost hope.
Oodi Venäjälle syntyi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen keväällä 2024. Siinä kuvataan niin venäläisen kulttuurin parhaita saavutuksia kuin nykyjohdon raakalaismaista politiikkaa.
– En syytä tavallisia venäläisiä Putinin teoista. Siellä ei voi protestoida ilman että vaarantaa henkensä tai vapautensa, Hietanen muistuttaa.
Lausui Jevtushenko aikaa sitten runossaan,/ ettei
venäläinen sotaa tahtoa voi milloinkaan./ Venäjällä tätä
tänään ei voi ääneen lausua,/ siitä rangaistus on sakko,
vankila tai kuolema./ Vaan ei diktaattorin silmä näe
sydämiin,/ siellä elää vastarinta natsijohtajiin./ Tätä toivoa
ei mikään saata sammuttaa,/ vain humanismi lopulta voi voittaa.
Enemmän kehuja kirvesmiehen töistä
Perttu Hietanen teki ensimmäiset sävellyksensä 1970-luvulla Eino Leinon ja Elvi Sinervon runoihin. 1977 hän toimitti Leino-lauluja sisältävän demokasetin Vesa-Matti Loirille.
Loppu onkin suomalaista kulttuurihistoriaa. Ensimmäisen Leino-albumin suosio yllätti sekä säveltäjän että tuottajana toimineen levy-yhtiön. Leino -levyjä tehtiin yhteensä neljä: 1978, 1980, 1985 ja 1994.
Vaikka sävellyksiä on syntynyt satoja, Hietanen pitää itseään enemmän runonlausujana kuin säveltäjänä. Oma työ on tehty silloin, kun laulu on valmis.
Elantonsa Hietanen on hankkinut kirvesmiehenä muun muassa kotikaupungissaan Porvoossa. Hän työskenteli myös pitkään Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin talonmiehenä Piispantalossa.
– Enemmän olen itse asiassa saanut kehuja kirvesmiehen töistä kuin lauluista, hän hymähtää.
– Onneksi Porvoossa niitä töitä on riittänyt.
Taiteilijat liian vähän Ukrainan puolesta
1970-luvun laululiike kosketti Perttu Hietasta, vaikka omat laulut olivat perinteisempää lyriikkaa. Hän toimi itse Vietnam-solidaarisuusliikkeessä ja vähän aikaa jopa maolaisissa.
– Se aate alkoi kuitenkin tuntua liian autoritääriseltä.
Tällä hetkellä Hietasta huolettavat Ukrainan ohella eniten luontokato ja ympäristön hätätila.
– Elokapinasta kyllä tykkään ja Greta Thurnbergista, hän kommentoi.
Viime aikoina Hietanen on säveltänyt suomalaisten runoilijoiden, kuten Larin-Kyöstin, Eeva Kilven ja Lauri Viidan, luontoaiheista lyriikkaa. Mitä Ukrainaan tulee, turhautunut olo jatkuu:
– Niin vähän esiintyvät taiteilijat ottavat kantaa Ukrainan tai Venäjän tilanteeseen, hän harmittelee.
Hietasen uusin kannanotto on lokakuussa ilmestynyt CD-single, jolla Mikko Perkoila esittää kappaleet Oodi Venäjälle ja Venäläiset herätkää. Levyn julkaisija Roimamusiikki ei saa siitä voittoa, vaan rahat kehotetaan ohjaamaan Ukrainaa ja rauhantyötä tukeville järjestöille. Levyn voi tilata muun muassa Rauhanpuolustajilta tai Pro Ukraina -sivustolta. Kuuntele Oodi Venäjälle live-esityksenä Espan lavalla.
Perttu Hietanen (s. 1950) tunnetaan erityisesti Eino Leinon runoihin tekemistään sävellyksistä. Hän on tehnyt paljon myös elokuvamusiikkia, etenkin luontodokumentaristi Petteri Saarion elokuviin.
Leinon ohella Hietanen on säveltänyt paljon Elvi Sinervon runoja. Niistä tehtiin 1990 LP-levy Niin muistan, solistina Vera Telenius, sekä 2000-luvulla musiikkiesitys Sinervon elämästä, jota esitettiin Porvoossa, Helsingissä ja Hämeenlinnassa.
Hietanen sävelsi myös Porvoon kaupungin 650-vuotisjuhlakantaatin (1996) sekä Porvoossa esitetyn Balladin Suomen sodasta(2004), joka sisältää RuneberginVänrikki Stoolin tarinoiden runoja.
Merja Minkkinen