Vaalilauluja on tehty Suomessa kaikissa puolueissa, aina ensimmäisistä eduskuntavaaleista lähtien.
Paitsi vaalimakkaralla ja ilmaisilla ilmapalloilla, äänestäjiä on aina houkuteltu tietyn puolueen tai ehdokkaan taakse myös musiikilla. Vaalilauluja ei ole Suomessa koottu mihinkään tiettyyn arkistoon, ja osa niistä on kadonnut historian hämäriin. Tallella olevat kappaleet tarjoavat kuitenkin pienen ikkunan menneisyyteen.
Kansan Arkiston tutkijan Janne Kuusiston mukaan Kansalliskirjaston digikirjastosta löytyy vaalilauluja 1900-luvun alusta lähtien. Niitä on siis tehty aivan ensimmäisistä eduskuntavaaleista alkaen, eri puolueissa ja eri tyyleissä.
– Vaalilauluja on sekä ironisia että vakavahenkisiä ja julistavia. Vanhemmat vaalilaulut liittyvät vahvasti kisällilaulu- ja kuplettiperinteisiin. Vaalit ovat olleet tapahtuma, jota on pitänyt kommentoida siinä missä muitakin ajankohtaisia poliittisia asioita, Kuusisto sanoo.
Yksi varhainen esimerkki ei-satiirisesta vaalilaulusta on Hämeen Voima -sanomalehden numerosta vuodelta 1913 löytyvä ”Waalilaulu”:
Nousee palkkaorjan haamu
Rientää vaaliuurnan luo
Koittaa kurjallekin aamu
Punaviiva voiton tuo
Varttuu veljeyden tunto,
Ihmisarvo, taistokunto
Vuoden 1919 Lalli-sanomalehden vaalilaulussa viitataan itsenäistyneen Suomen tulevasta valtiomuodosta käytyyn kiistaan, jonka monarkistit hävisivät:
Monarkistien mahdin myös maahan löi
kansa katkoen kahlehensa
Vuoskauden kun vapahan leipää söi
Nytkö hylkäisi vapautensa?
Ei, molemmat mahdit jo tunnetaan
Punavallat ja kruunatut herrat maan
”Porvarit vain rikastuvat”
SKDL:n Ohjelmatyö-yhdistys vastasi muun muassa kansandemokraattisen liikkeen
kuorosovitusten ja kisällilaulujen laatimisesta ja toimittamisesta tilaajille. Yhdistyksen arkistoista löytyy vuodelta 1951 Vaalit-laulu, jonka tekijäksi on merkitty Veikko Lehtosalo. Kappaleessa otetaan kantaa poliitikkojen ääntenkalasteluun ennen vaaleja, ja vaalien jälkeiseen takinkääntöön:
Lupaukset unohtuvat,
Lehmänkaupat hahmottuvat,
Verokarhu kiertää tuvat.
Porvarit vain rikastuvat.
Vuodelta 1962 jälkipolville on säilynyt Kosti Kivilahden käsialaa oleva laulu Äänet Aitiolle – Me autetaan!, joka on merkitty laulettavaksi Katso, kenguru loikkaa -kappaleen sävelellä.
Kyseessä on SKDL:n tuolloisen presidentinvaaliehdokkaan Paavo Aition kannatuslaulu, jossa alaikäiset pioneeritytöt harmittelevat sitä, etteivät saa vielä äänestää. Samalla he kuitenkin tarjoutuvat avustamaan Aition kampanjaa muilla tavoin:
Vaalipalvelukikka nyt jo tää kerrotaan:
Meiltäpäs ”lapsenlikkaa” vaalipäivinä saa –meillä autetaan!
Jalka nopsa ja nuori apuun tarjoutuu,
Jotta Aitio ruoriin Suomen suoriutuu
Ylen Elävä arkisto paljastaa, että vuonna 1979 tuolloin 30-vuotias Tapani Kansa houkutteli nuoria käyttämään äänioikeuttaan edellisvaaleja enemmän:
Kun nuori nuorta äänestää
Niin vanhoillisuus jää
Vain nuori nuoren ongelmia oikein ymmärtää
…
meis nuorissa on mahdollisuus
Meissä voima uus
Finlandiaa ja rappia
2000-luvulla musiikkia on hyödyntänyt presidentinvaalikampanjassaan esimerkiksi Tarja Halonen. Sosiaalidemokraatit houkuttelivat vuoden 2006 vaaleissa äänestäjiä Halosen toisen kauden taakse rap-musiikkivideolla, jolla esiintyi joukko silloisia ministerejä ja kansanedustajia.
Kappaleen Työn orjat Zorron yöstä nouskaa -musiikkivideolla esiintyvät muun muassa Jutta Urpilainen, Tarja Filatov ja Miapetra Kumpula-Natri. Sen sanoitus on hoivakohukriisin ja lapsiperheköyhyydestä käytävän keskustelun valossa yhä ajankohtainen:
Jotkut väittää et ois parempi kun markkinat ohjaa
Mä sanon sulle et sil visiol ei oo pohjaa
Bisnestä ei taida olla elämä lapsen
eikä hyvää hoivaa tarvitsevan harmaahapsen
Siinä missä vuonna 1913 riennettiin vaaliuurnan luo, Tarja Halonen -rapissa asia muotoillaan hieman vähemmän runollisesti:
Sul on ääni, siis anna sen kuuluu
Eikä auta nyt pelkkä kukkuluuruu
Hilaa hanuris koppiin, laita nimi paperiin
Vuonna 2012 oli Sauli Niinistön vuoro. Maki Kolehmainen sävelsi Kurt ”Kurre” Westerlundille Kuuden vuoden kuuliaisuuden, joka oli tarkoitettu Niinistön voittolauluksi ja kunnianosoitukseksi. Ilta-Sanomien mukaan Sana Mustosen sanoittama kappale ”haukuttiin lyttyyn”:
Väinämöisen jalanjäljissä nyt vaan
me Sauli Niinistöä tuuletetaan.
Häipyi viiden vuoden yksinäisyys,
ja alkoi kuuden vuoden kuuliaisuus.
Ykkösmiehen paikka täytetty on,
ei se auki enää oo.
Liekeissä myös Saulin sammumaton
rakkaus rouva Jenni Haukioon.
Niinistön vastustajan Pekka Haaviston tukemiseksi Rautatieasemalla järjestettiin flash mob -tempaus, jossa Haavistoa tukevat kuorolaulujat esittivät Finlandia-hymnin. Mainospätkän esittäminen televisiossa sai kritiikkiä Jean Sibeliuksen perikunnalta, joka ei olisi halunnut antaa Finlandiaa yhden presidenttiehdokkaan käyttöön.
Keskustan vuodelta 2015 peräisin olevaa Suomi kuntoon -vaalilaulua syytetään verkkokeskusteluissa korvamadoksi, joka jää liiankin hyvin päähän:
Suomi kuntoon, Suomi kuntoon
Me pannaan Suomi kuntoon.
Se antaa työtä kaikille,
Se istuu oikeudentuntoon.
Tämän vuoden eduskuntavaaliehdokkaista musiikin saralla on kunnostautunut ainakin YouTube-videollaan räppäävä, Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan pyrkivä Saara Hanhela (Kesk.).
Jenni Meronen
Kuva: Kansan Arkisto
Tapani Kansan vaalilaulu
Työn orjat Zorron yöstä nouskaa (Tarja Halonen -rap)
Kuuden vuoden kuuliaisuus
Finlandia-flash mob
Suomi kuntoon
Räppi nro 36, Saara Hanhela