Rokkimimmejä, räppäreitä, etnopoppareita
Tavaramarkkinat perustettiin 1982 ja nousi samana vuonna julkisuuteen rockin SM-kisoissa. Tilikirja (1983) oli ensimmäinen naisbändin tekemä rockalbumi.
Aloittelevien soittajien kyvyt ja räväkät sanoitukset eivät miellyttäneet kaikkia. Esimerkiksi Menstruaatio bluesina tunnettu kappale levytettiin neutraalimmalla nimellä Konvehdin paikka.
–Silti mieskriitikko kirjoitti, että ”seuraavan kerran tyttöjen kannattaisi mennä studioon silloin, kun heillä ei ole huonoja päiviä”, yhtyeen lauluntekijä Liisa Akimof muistelee.
Tavaramarkkinoiden toinen LP, Lievä kosto, ilmestyi 1985. Akimof on sen jälkeen tehnyt musiikkia sekä Akimowskaja Sisters & Bros. -yhtyeen kanssa että yksin. Hänen viides sooloalbuminsa Kaikenlaista uutta tulossa ilmestyi tammikuussa 2024. Päätöskappale #lesbohuora on Akimofin mukaan yritys kääntää huorittelu tekijää itseään vastaan, ”koska hänhän on se, joka mokaa”.
Tytöt ei osaa räppää, piste!
Rapmusiikkia on usein luonnehdittu sovinistiseksi, machoilevaksi ja naisvihamieliseksi. Suvi Valkonen eli Yavis oli Suomen ensimmäisiä levytyssopimuksen saaneita naisräppäreitä. Yaviksen mukaan jokainen hänen sukupolvensa naisräppäri ”koki naureskelua, vähättelyä ja ulos sulkemista”. Suoraa naisvihaa on miesräppärin biisissä vuodelta 2002, jossa mainitaan myös kaksi muuta ajan näkyvää naisartistia, Mariska ja Kana (oik. Marianna Alanen):
Suomen huoraskenee edustaa Yavis sekä Mariska
Kana tulee perässä, mut nyt on aika vavista.
Muija räppäämäs on yhtä miellyttävä kuin rutto
joten droppaa mikki horo tai saat pilluun ilmast puukkoo.
Yle teki 2017 selvityksen, jossa tarkasteltiin parinkymmenen suomalaisräppärin lyriikoiden seksistisyyttä. Artisteista vain Gasellit selvisi puhtain paperein. Toisesta ääripäästä löytyivät Petri Nygård, Mouhous, Sairas T ja Tippa T.
2017 ilmestyi myös Profeetat-duon biisi Yhtäccii. Suomen tunnetuimmat miesräppärit Cheek ja Elastinen uhosivat ryyppäämisellä ja sillä, kuinka ”taas ihan yhtäccii kääntyy lesboja streiteiks”.
Yksi räpin sovinismia kritisoineista artisteista on Rauhatäti, oikealta nimeltään Hanna Yli-Tepsa. Hän on kotoisin Sodankylästä ja on räpännyt vuodesta 2007 käyttäen Lapin murretta. Esikoisalbumi Labyrintti julkaistiin keväällä 2014.
Rauhatäti tuo teksteissään esiin muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmia, syrjäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Naisvihamielisiin kommentteihin hän tarttui singlelläTytöt ei osaa räppää, piste! (2015). Tytöt ei osaa räppää, piste, no koetapa hähhää itse! Onks parempi kun jäbät jotain hässää sitte?
Kuuntele Tytöt ei osaa räppää, piste!
”Jumala on muija”
2020-luvulla uuden polven naisartistit ovat laajentaneet ilmaisuaan räpistä etnopoppiin ja feminismistä ympäristöaiheisiin. Vesta (Burman) lauloi kakkosalbumillaan Uskon tulevaan (2022) Biolapset-ryhmän kanssa ilmastonmuutoksesta (Kaikki muuttuu) ja sai kriitikolta luonnehdinnan ”Millenium-Björk”.
Vilma Jää, laulaja, säveltäjä ja viulisti, sai kansainvälistä huomiota kesällä 2021 kansanlaulajan roolistaan Kaija Saariahon oopperassa Innocence. Soolomusiikissaan Jää yhdistää suomalais-ugrilaista lauluperinnettä ja elektronista poppia.
Debyyttisingle Saatanan saalistaja julkaistiin marraskuussa 2021. Marraskuussa 2023 ilmestynyt albumi Kosto on Jään mukaan henkilökohtainen ja kertoo opiskeluaikana koetusta seksuaalisesta ahdistelusta. Jäinen neiti puolestaan kuvaa ilmastonmuutosta ja jäätiköiden sulamista kalevalamitassa.
Kuuntele Jäinen neiti
Uusin tulokas naisräpin kentällä on Bämä (bämä = yhdistelmä sanoista ”bitch” ja ”ämmä”). Levy-yhtiön mukaan Bämä ”raivaa tietä ja ravistelee rap-kulttuurin miesvaltaisuutta ja heteronormatiivisuutta, ja haastaa siellä esiintyviä toksisia ilmiöitä ja asenteita hauskanpitoa unohtamatta”.
Maaliskuussa 2024 julkaistulla Jumala on muija -biisillä vierailee transsukupuolinen pappi Marja-Sisko Aalto, joka puhuu lähimmäisenrakkaudesta ja erilaisuuden sietämisestä. Kappale on suora kommentti luterilaisen kirkon horjuntaan tasa-arvoisen avioliittolain kanssa, sukupuolten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolesta.
Kuuntele Jumala on muija
Musiikialalla moni kokee epätasa-arvoa
Teoston teettämän kyselyn (2024) mukaan 66 prosenttia musiikkialalla toimivista naisista ja 14 prosenttia miehistä oli kokenut sukupuoleen liittyvää syrjintää. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvista syrjintää oli kohdannut 61 prosenttia, kielivähemmistöistä 45 prosenttia. Yleistä oli myös ikäsyrjintä. Sitä oli kokenut yli kolmannes toimijoista, eniten nuoret naiset ja yli 50-vuotiaat.
Teksti: Merja Minkkinen
Kuva: Ida Lindgren