Sortavat rakenteet saavat kyytiä uusissa kantaaottavissa lauluissa

Valkeakosken musiikkijuhlilla viime kesän Open Stage -tilaisuudessa esiintyneet artistit kokevat, että erityisesti sanoma tekee kappaleesta merkityksellisen. Open Stage -tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Työväen Sivistysliitto ja KSL-opintokeskus. Tilaisuuteen valittiin hakemusten perusteella seitsemän artistia, joilla oli esityksessään kantaaottavuutta.
Kansan Laulussa soittavan Ilmari Tommolan mielestä yksi laulu ei voi muuttaa maailmaa, mutta laulut voivat tuoda esille asioita, herättää keskustelua ja yhdistää samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Muuan Laitinen muistuttaa, että tässä ajassa on aiheellista ottaa musiikilla kantaa, koska asiat eivät ole täydellisesti ja esimerkiksi nykyhallitus tekee monen elämää vaikeuttavia synkkiä päätöksiä. Carillo puolestaan haluaa kappaleillaan tehdä näkyväksi näkymättömiä yhteiskunnan ilmiöitä.
Myös laulaja-lauluntekijä Markus Asunnalle sanoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Asunta osallistui TSL:n ja KSL:n koordinoimaan Laulu ottaa kantaa -biisintekotyöpajaan vuonna 2020. Asunta kertoo, että sanoituksien kautta hän pyrkii välittämään tarinoita tai tunteita. Ilman sanottavaa ei Asunnasta tunnu motivoivalta ihan vain kirjoittamisen ilosta kirjoittaa kappaleita.
Lukiolaiset innostuivat työväenlauluperinteestä
Kansan Laulu -yhtye perustettiin samanhenkisistä lukiokavereista vain Valkeakosken esiintymistä varten, mutta yhtyeen jäsenet esiintyvät ja soittavat toisensa kanssa myös muissa kokoonpanoissa.
– Meillä on samanlaiset aatteet ja arvot ja olemme löytäneet toisemme vasemmistolaisuuden kautta. Lisäksi meitä kaikkia yhdistää kiinnostus tehdä ja esittää työväenmusiikkia, pianoa soittava 18-vuotias abiturientti Ilmari Tommola kertoo yhtyeen taustoista.
Tommolalle sekä tekstit että melodia ovat tärkeitä, mutta työväenmusiikissa häntä kiinnostaa nimenomaan kappaleiden välittämä vahva sanoma. Vasemmistolaisessa musiikissa monet teemat ovat yleispäteviä ja pysyneet ajankohtaisina vuodesta toiseen, esimerkiksi kansainvälinen solidaarisuus. 1970-luvulla laulettiin Chilestä. Tommola on tehnyt kappaleen Palestiinasta. Myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset puhuttavat vuosikymmenestä toiseen.
– Nykyhallituksen toimet ovat herättäneet kaveriporukassani paljon keskustelua, esimerkiksi päätökset leikata opiskelijoita. Ne kertovat, että sorto ei ole hävinnyt ja sortavat rakenteet ja politiikka eivät huomioi ihmisiä tasavertaisina.
Kappaleita asioiden toisesta puolesta
Artistinimellä Muuan Laitinen esiintyvä Mikko Laitinen haluaa sanoituksissaan tuoda esille epäoikeudenmukaisuutta ja herättää ihmisiä ajattelemaan, että asiat voivat olla toisin kuin mitä yleisesti ajatellaan. Pääosin Laitinen käyttää kappaleidensa pohjalla valmiita kansansävelmiä, joihin hän tekee uudet suomenkieliset sanat.
– Kansanperinne on jatkuvaa, ja kappaleita on tehty aina uudestaan ja uudestaan, joten ajattelen, että miksi tekisin uusia, koska on olemassa jo satoja vuosia kiertäneitä biisejä.
Laitinen kuitenkin yrittää viedä kappaleidensa sanomaa alkuperäistä syvemmälle. Yksi biiseistä esimerkiksi kertoo alkoholisoitumisesta. Alkuperäisessä lauletaan hilpeästi, miten kaverukset ovat jo heti aamusta pullon kimpussa. Laitinen haluasi omaan tekstiinsä lisätä uuden ulottuvuuden ja tuoda esille, miksi kaverukset ovat humalassa heti aamusta.
– Kerron, miten yksi kävi vuosikymmeniä töissä, kunnes hänet pistettiin kilometritehtaalle ja miten toinen poltti itsensä loppuun. Eli tuon esiin sitä toista puolta, ettei aina vain syyllistetä.
Kirjoittamistukos aukesi kurssilla
Musiikki voi tuoda kuuluville sellaisten ihmisten ääntä, joka ei ehkä muuten kuuluisi. Markus Asunnalla itsellään ei kuitenkaan ole yhtä suurta teemaa, joista hän kirjoittaa. Välillä tekstit ovat ympäröivästä elämästä asioita, jotka ärsyttävät tai vaikka hassuja sattumuksia.
Asunta kertoo kärsineensä koko aikuisikänsä kirjoittajatukoksesta, jota hän oli jo käynyt purkamassa yhdellä kirjoittajakurssilla. Laulu ottaa kantaa -työpajaan Asunta osallistui jatkaakseen tukoksen purkua ja kehittääkseen itseään biisintekijänä. Samalla hän mietti, miten käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä omissa teksteissään ja miten hän itse haluaa laulujensa ottavan kantaa.
– Ensimmäinen vastaus oli, että en ainakaan voimakkaasti saarnaavalla otteella vaan pikemminkin tarinoiden ja ehkä koomisten käänteiden tai tragikomedian keinoin.
Asunta työskentelee pappina. Hän kokee, että musiikissa hän pääsee käsittelemään sellaisia asioita ja ottamaan näkökulmia, joita ei töissä voisi, mutta jotka kokonaisarvomaailman kannalta ovat merkittäviä. Hänen viime vuonna ilmestyneellä levyllään Se on loppu nyt on esimerkiksi yksi alun perin 1980-luvulla tehty käännösbiisi Irlannista, joka kertoo tehtaan sulkemisesta ja siitä, miten se vaikuttaa duunarin.
– Jotenkin on ärsyyntynyt olo, kun harva se viikko edelleen uutisissa kerrotaan jonkun tehtaan sulkemisesta tuotannollistaloudellisista syistä, joten laulu on edelleen neljäkymmentä vuotta ensijulkaisunsa jälkeen edelleen ajankohtainen myös Suomessa.
Tätienergiaa lavalla
Saarnaaminen on kaukana myös Carillo-yhtyeen itseironisista kappaleista.
– Laulut kertovat keski-ikäisen naisen elämästä. Niissä naureskelemme itsellemme, mutta kappaleissa on myös sanomaa. Esimerkiksi näkymätön nainen -kappale kertoo siitä, kuinka naisen noin 45-vuoden iän jälkeen oletetaan olevan hiljaa ja sivussa. Monella on tästä kokemusta, yhtyeen sanoituksista vastaava Anu Hietikko kertoo.
Kappale on uponnut erityisesti keski-ikäisiin naisiin, jotka pystyvät samaistumaan tekstiin, mutta yhtye on saanut myös miehiltä hyvää palautetta.
– Kun kappale on tehty tietty pilke silmäkulmassa, eikä olla niin vakavissaan nyrkki pystyssä, on sanoma silloin helpompi vastaanottaa. Eli kyse ei ole siitä, että olisimme jotenkin miehiä vastaan vaan teemme huumoria itsestämme eli naisista, mutta lempeään sävyyn.
Hietikko kertoo, että yhtye ottaa omalla esimerkillään kantaa myös siihen, ketkä saavat esiintyä ja laulaa. Carillon missio on se, että soittaa ja esiintyä voi soittamisen ilosta eikä aina tarvitse olla täydellinen virtuoosi noustakseen lavalle tai viisikymppisenä näyttää timmiltä kolmekymppiseltä voidakseen esiintyä.
– Meillä on sellainen punkbiisi, missä kysytään, että vieläkö saa laulaa punkia, vaikka on täti.
Kesällä lauletaan jälleen
Ilmari Tommolalle Valkeakosken tilaisuus oli mahdollisuus nähdä kuinka monimuotoista kantaaottava musiikki voi olla perinteisestä protestitaulusta pop- ja rock-vaikutteiseen musiikkiin. Muuan Laitinen haki mukaan tapahtumaan, koska halusi esittää kappaleitaan yleisölle, joka osaisi arvostaa niiden sanomaa.
– Keikoilla joku saattaa tulla jälkeenpäin juttelemaan biiseistä, mutta aika monella tekstit menevät ohi. Ylipäänsä taide kuitenkin voi muovata syvemmin ihmisten ajatuksia ja arvoja kuin pelkät keskustelut, jotka helposti johtavat juupas-eipäs-tilanteisiin.
Myös Anu Hietikkouskoo musiikin voimaan, vaikka aina vaikutukset eivät olekaan isoja.
– Mutta aina voi istutella sellaisia pieniä siemeniä, jotta ihmiset alkavat ajattelemaan asioista vähän ehkä eri lailla tai he saavat uusia oivalluksia.
Työväen Sivistysliitto ja KSL-opintokeskus järjestävät myös tulevana kesänä Valkeakoskella kantaaottavaan musiikkiin liittyvää ohjelmaa osana kevään biisityöpajaa. Haku työpajaan aukeaa huhtikuussa. Lisäksi syksyllä järjestetään kantaaottavien laulujen Open stage -tapahtuma. Molemmista tiedotetaan lisää myöhemmin keväällä Laulu ottaa kantaa -sivustolla ja somekanavissa.
Natasha Petrell
Kuva: Minna Virolainen