Yhä kovenevassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ja ympäristökatastrofien keskellä kantaaottavat laulut ovat vastaisku nykymenolle. Samae Koskinen käsittelee uusimmalla levyllään yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta, Kielo Kärkkäinen laulaa hienovaraisesti ihmisyyden ilmenemismuodoista ja Vimma-yhtye ottaa kantaa ympäristötuhoon.
Musiikki voimauttaa, auttaa käsittelemään tunteita ja parhaimmillaan lisää suvaitsevaisuutta toisia kohtaan. Laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen kertoo, että kappaleissaan hän näkee tekstien eteen kaikkein eniten vaivaa.
– Jos niissä oikaisee, peli on menetetty. Puolivillaisesti tehtyjä biisejä ei tarvitse hirveästi keikoilla esittää, sillä ihmiset aistivat sen.
Koskisen tavoite laulaja-lauluntekijänä on, että maailman kaaoksesta ja epäselvyydestä tulisi siedettävämpää edes hetkeksi ja antaa kuulijoille sellaisia näkökulmia, jotka eivät muuten välttämättä tulisi heille mieleen.
Myös Kielo Kärkkäinen kokee olevansa tekstilähtöinen kappaleiden tekijä. Hän toivoo, että biisiensä myötä ihmiset olisivat ymmärtäväisempiä ja lempeämpiä sekä itseään että toisiaan kohtaan.
– Kaikki eivät ponnista samoista lähtökohdista ja vaikka kuinka yrittää, kaikilla ei silti välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia menestyä, rakastaa omia lapsiaan tai olla toisille hyvä. Elämä on ihmisille monilla tavoilla kovaa.
Myös Vimma-yhtyeelle tekstin ja musiikin suhde on tärkeä. Vimma aloitti instrumentaaliyhtyeenä, mutta yhtyeen viulisti Pessi Jouste kertoo, että viimeiset vuodet se on kappaleidensa teksteissä pyrkinyt suuntaamaan musiikissa olevaa tunnesisältöä erityisesti ympäristökatastrofin aiheuttaman ahdistuksen purkamiseen. Yhtyeen teksteistä vastaa laulaja Eeva Rajakangas.
Vihapuhe pakotti reagoimaan
Samae Koskisen teksteissä isot ja kauniit asiat kuten rakkaus, toivo ja empatia itseä ja muita kohtaan olivat pitkään ykkösaiheita. Lauluillaan hän halusi viestiä, että vaikka elämässä on joskus hankalaa, kaikki voi muuttua paremmaksi. Keväällä ilmestyneeltä Mä näin unta että kaikki meni hyvin –levyltä toivoa ei kuitenkaan löydy. Levyllä Koskinen kritisoi muun muassa nykyhallituksen rasistisia ulostuloja ja leikkauspolitiikkaa sekä ottaa kantaa yhteiskunnallisen ilmapiirin muutokseen.
Syy suunnanmuutokseen oli Koskisen mukaan pakko. Viime syksynä media oli täynnä uutisia, joissa kerrottiin yksinhuoltajien, vammaisten ja työttömien elämän muuttuvan entistä tukalammaksi. Samaan aikaan internetin keskustelupalstoilla viha oli läpitunkevaa ja täynnä epäinhimillistävää puhetta, naisvihaa ja rasismia.
– Mietin, että miten ihmiset voivat olla noin julmia, itsekeskeisiä ja ilkeitä ja omalla naamallaan sanoa toisille sellaisia asioita ja jakaa mutu-tuntumalla tuomioita.
Koskinen mukaan nykymenossa on paljon samaa kuin koulukiusaamisen maailmassa samoine sääntöineen. Siksi hän halusi kappaleillaan kommentoida kaikkea tällä hetkellä tapahtuvaa.
– Koska mulla on mahdollisuus olla pienemmän puolella ja ottaa heidät huomioon, niin totta kai se mahdollisuus oli pakko käyttää ja antaa ääni heille, joilla sitä ei ole. Siksi reagoin tähän niin voimakkaasti.
Pakko laulaa ympäristöstä
Vimma onympäristötuhoon, ilmastonmuutokseen ja maapallon tulevaisuuteen huomiota kiinnittävä moderni folk ja taidepop -yhtye. Pessi Jouste kertoo, että hänen ystäväpiirissään huoli ilmastosta ja ympäristön tilasta on jatkuvasti läsnä. Siksi myös yhtyeen kappaleet käsittelevät näitä teemoja.
– Ympäristön tuhoutuminen ja ilmastonmuutos uhkaavat erityisesti meidän sukupolveamme ja meidän jälkeisiämme, joten näistä laulaminen lähtee tunteesta, että nyt on pakko puhua ja ottaa näihin asioihin kantaa.
Jouste kertoo, että Vimma on ehdottomasti kantaaottava yhtye ja sen sanoma jopa poliittinen.
– Samaan aikaan pidän sitä vähän hassuna, että sitä eritellään niin kuin jotkut yhtyeet eivät ottaisi kantaa. Esimerkiksi se, että ei oteta kantaa mihinkään, on kannanotto johonkin suuntaan.
Jouste toivoo, että Vimman musiikin avulla kuulijat voisivat käsitellä ympäristön tuhoutumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyviä massiivisia tunteita ja että musiikki kannustaisi ihmisiä toimimaan niin yksilöinä kuin ryhmässä.
– Meidän seuraavalle levylle esimerkiksi on tulossa Kuningas GNU -niminen biisi, joka on puoliksi vitsi, mutta puoliksi tosissaan tehty kappale, jossa kutsutaan superrikkaita käyttämään kaikki rahansa ympäristön hyväksi. Se on kutsuhuuto toimia ympäristön ja ilmaston puolesta.
Lempeitä tekstejä ihmisyydestä
Folk- ja jazzlaulaja Kielo Kärkkäinen haluaa teksteissään lempeästi tutkia ja hämmästellä ihmisyyttä. Aina uutta levyä tehdessään Kärkkäinen tarkkailee sitä, mikä häntä kiinnostaa ja mihin oma mielenkiinto kohdistuu. Ainakin toistaiseksi se on ollut ihmisen sisäinen ja ihmisten välisen elämän logiikka.
– Kaikki se sanaton ja sanallinen, mitä tapahtuu ja toki koko ajan enenevissä määrin myös luonnon puolustaminen, koska itselläni koko ajan tietoisuus kasvaa, miten kaikki rakentamaton ympäristö ja kaikkien muiden lajien oikeudet ovat uhattuna.
Kärkkäinen kertoo saneensa joskus yläasteikäisenä pasifistisen herätyksen ja sieltä kumpuavan maailmankatsomuksen. Hänelle tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat olleet tärkeitä arvoja nuoresta saakka. Toisinaan hän on miettinyt, miten olisi hienoa kirjoittaa selkeämmin esimerkiksi yhteiskunnallisia kappaleilta.
– Mutta sitten minun on täytynyt nöyrtyä sen edessä, että joudun tekemään sitä, mihin katseeni kohdistuu ja niillä sanoilla, mitä minulla on käytössä. Ja minun vahvuuteni on jotenkin siinä katseessa, mikä tarkentaa hyvinkin hienovaraisiin ihmisyyden ilmenemismuotoihin.
Musiikilla voi vaikuttaa
Laulut liikuttavat ihmisiä. Kielo Kärkkäinen ei kuitenkaan halua määritellä, miten hänen kappaleidensa pitäisi vaikuttaa kuulijoihin. Hänelle tärkeintä on, että kappaleet kumpuavat todellisesta kokemuksesta tai omasta todellisesta ytimestä. Valmiin kappaleet puolestaan elävät omaa elämäänsä kuulijoiden elämässä.
– Kun teen musiikkia itselle rehellisestä ja kiinnostavasta paikasta, niin se, miten kappaleet kuulijoihin vaikuttavat, ei ole minun käsissäni. Tämä tavallaan kuuluu musiikin tekemisen prosessin vapauteen.
Pessi Jouste epäili aluksi, voiko musiikilla saada aikaan muutosta, mutta erityisesti viimeisen kuluneen vuoden aikana yhtye on saanut paljon positiivista palautetta, ja jotkut ovat kappaleiden innoittamana lähteneet mukaan esimerkiksi ympäristöjärjestöjen toimintaan.
– Ja kyllä näistä tulee sellainen olo, että musiikilla on vaikuttavuutta. Tällä kolmannella levyllä meidän haaveenamme on saada tavoitettua uusia ihmisiä ja ikään kuin laajentaa sitä skaalaa.
Myös Samae Koskinen yllättyi tekstiensä voimasta uusimman levynsä myötä. Hän ajatteli, että kantaaottava levy ei ole kaupallinen menestys ja levystä tulee negatiivista sanomista, kuten myös tuli. Mutta levy myös myi hyvin ja moni kiitteli Koskista siitä, että hän oli osannut sanoittaa asioita kuulijoiden ajattelemalla tavalla.
– Se on merkannut itselleni tosi paljon, että yhtäkkiä omalla tekemisellä on vielä isompi merkitys kuin mitä sillä oli aikaisemmin.
Natasha Petrell