Kantaa ottavissa lauluissa ei parane suoraan julistaa sanomaa. Ennemminkin kannattaa miettiä näkökulmaa, jota kautta saisi vaikutettua kuulijaan.
Lauluntekijä on kuin hieroja. Kummankaan ei kannata hieroa kipupisteitä suoraan vaan vähän kiertoteitse hoitaa kipeää aluetta siitä ympäriltä.
– Taiteilija voi esittää asian niin, että kuulija joutuu itse miettimään sitä. Näkökulmia pyörittelemällä voi löytää mielenkiintoisia ja koskettavia tapoja käsitellä aihetta, kuplettipoppari Jukka Takalo sanoo.
Takalo veti helmikuun alussa 2020 Jyväskylässä biisipajan, jossa kehiteltiin uusia kantaaottavia lauluja. Musiikkityöpajan järjestämisestä vastasivat Työväen Sivistysliitto TSL ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ja se järjestettiin osana Jyväskylän Talvea. Pajaan mahtui 15 ensiksi ilmoittautunutta, mutta tulijoita olisi ollut tuplasti enemmän.
– Ihmisillä on tarve sanoa mielipiteensä ja kommentoida nykymenoa, ja mikä olisi sen parempi kuin biisin avulla pehmeämmin sanoa se. Kun asioita ilmaisee taiteen keinoin, esimerkiksi runon tai kertomuksen muodossa, kuulijoille jää funtsittavaa, TSL:n kulttuurituottaja Tuomas Finne sanoo.
Kaikille avoin paja
Jyväskylässä järjestetty biisipaja oli toinen sivistysliittojen järjestämä. Ensimmäisen TSL ja KSL järjestivät kaksi vuotta sitten.
– Järjestämme pajoja, jotta ihmiset löytäisivät erilaisia tapoja ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Laulu on yksi vanhimmista tavoista välittää viestiä ja saada oma sanoma muiden mieleen, KSL:n kulttuurituottaja Jutta Lithovius sanoo.
Molempien liittojen strategiaan kuuluu, että ihmiset pääsisivät itse tekemään asioita ja esimerkiksi luomaan taidetta eivätkä olisi vain passiivisia katsojia. Järjestäjät ovat viikonloppuun tyytyväisiä. Osallistujilta ei edellytetty musiikillista taustaa vaan pelkkä halu tehdä biisejä riitti.
– Lähtökohta oli, että kaikki voivat osallistua ja olla mukana ja vaikka vain lausumalla tekstinsä, jos ei muuten esitä sitä. Moni oli silti tosi taitava soittamaan ja laulamaan, Finne sanoo.
Järjestäjät kertovat, että pajassa oli luova tekemisen meininki ja hyvä fiilis.
– Musiikilla ja kulttuurilla on merkitystä, kun maailmaa muutetaan. Pajassa syntyi todella hienoja biisejä, jotka sisälsivät teräviä oivalluksia yhteiskunnasta, Lithovius toteaa.
Koska paja ylitti odotukset, myös jatkoa on suunnitteilla.
Persoonallisia uusia biisejä
Jukka Takalo on vetänyt aiemminkin musiikkityöpajoja. Yhden viikonlopun aikana ei voi oppia kaikkia biisin tekemisen tekniikoita.
– Yritän saada ihmisten ajatuksia liikkeelle, mistä voisi löytää aiheita. Jos esimerkiksi aiheena on ilmastonmuutos, kehotan ennemmin miettimään jotain pienempää osa-aluetta, johon laittaa niitä maailman suurimpia tunteita. Sitä kautta voi homma toimia ja tuolta pohjalta pajassa syntyi tosi persoonallisia kappaleita.
Kaikilla osallistujilla oli jonkinlaista taustaa laulujen tekemisestä.
– Tekemisen kautta pääsee niihin säkenöiviin hetkiin, kun ajattelu ja kirjoitusprosessi johtavat siihen, että tekijä hahmottaa tyhjyydessä leijuvista palasista sen laulun, jolla on se hänen aistimansa muoto ja idea.
Biisipajassa oli muutamia yhteisiä harjoituksia, mutta viikonlopun aikana jokainen kuitenkin työsti omia kappaleitaan. Osallistujien ikähaitari oli laaja ja kappaleiden tyylit vaihtelivat räpistä balladeihin.
– Kaikki myös uskalsivat jutella ja esittää biisejään jo luonnosvaiheessa.
Osallistujat pääsivät myös esittämään työstämänsä laulut oikean yleisön edessä Laulu ottaa kantaa -klubilla ravintola Popparissa Jyväskylässä 7. helmikuuta.
Uusia näkökulmia biiseihin
Jyväskyläläinen Jarkko Hautala on tehnyt aiemminkin lauluja ja esittänyt niitä harrastebändinsä kanssa.
– Kun varmistui, että pääsen pajaan, aloin jotain jo kehitellä ja pajassa syntyi yksi uusi biisin alku. Jukka oli erinomainen pajan vetäjä, sillä hän toi esille, miten liikkuva mieli esittäjällä pitää olla, jotta tarina ei jumahda.
Hautalan pajassa syntynyt kappale kertoo maaseudun tulevaisuudesta.
AP Kivinen on soittanut lähinnä englannin kielistä musiikkia, mutta runoja hän on lausunut myös suomeksi.
Vielä hetki ennen esitystä hän opetteli kappaleensa sanoja.
– Jännittää tietysti, koska sanat eivät ole täysin hallussa, Kivinen toteaa juuri ennen astumista lavalle.
Riikka Pennanen teki pajassa laulun synnytystalkoista. Kappale syntyi vähän vahingossa.
– Kirjoitin sanoja yhteen biisiin ja näytin niitä Jukalle. Jukka pongasi tekstistä sanan synnytystalkoot, joka oli siellä vähän irrallaan ja kysyi, saisiko siitä laulun ja lähdin sitten kehittämään siitä omaa kappaletta.
Pennanen kertoo, että biisipajassa parasta oli vetäjältä saatu palaute.
– Jukalta sai vinkkejä siitä, miten aiheeseen saisi erilaisia näkökulmia.
Kuuntele tästä Pennasen laulu.
Natasha Petrell
Kuvat Jyväskylän Talvi