Laps olen köyhän, kauniin Karjalan oli Tuija Rantalaisen ensimmäinen soololaulu hänen ollessaan neljävuotias. Hän onkin aina rakastanut lauluja, joissa on vahvat tekstit.
”Nyt sie tyttö pääsit valtion leipiin”, huokaisi Tuija Rantalaisen ukki, kun nuori nainen oli valmistuttuaan solminut baletin harjoituspianistin työsopimuksen Kansallisoopperassa.
Pianisti, laulaja ja lauluntekijä Tuija Rantalainen on kotoisin Ruokolahdelta, ja hänen uusin studioalbuminsa on nimeltään Ruokolahden leijona.
− Kävin lukioni Imatralla ja pianotunneilla 6-vuotiaasta lähtien Imatran Musiikkiopiston Ruokolahden sivutoimipisteessä.
Rantalainen valmistui pianonsoitonopettajaksi Keski-Suomen Konservatoriosta ja suoritti klassisen pianonsoiton diplomin vuonna 1999. Hänen nyt jo edesmenneet isovanhempansa olivat ammatinvalinnasta huolissaan, mutta helpottuivat, kun hän sai vuonna 2000 Kansallisoopperan baletin korrepetiittorin eli harjoituspianistin pestin. Työsuhde kesti kuitenkin vain kaksi vuotta.
− Se oli hurmaava ja haastava työ, ja rakastan tanssia. Mutta minulla oli koko ajan kauhea palo tehdä omaa musiikkia ja omia keikkoja, joten oli pakko lähteä, Rantalainen sanoo.
Lauluntekoa oppimassa ja opettamassa
Tuija Rantalainen on elättänyt itsensä taidealan freelance-yrittäjänä, teatterisäveltäjänä, laulajana ja näyttelijänä. Hän on säveltänyt teattereille vuodesta 2000 ja alkoi tehdä omia tekstejä viisi vuotta myöhemmin.
− Kiitos Heikki Salon. Olin hänen lauluntekokurssillaan ja sain siitä työkalut.
Kyseessä oli Heikki Salon tuottama kahdeksan kuukauden lauluntekokoulutus Ikaalisten Aikuiskoulutuskeskuksessa. Nykyisin koulutus kestää puolitoista vuotta, ja siinä on mukana laulunkirjoittamisen lisäksi esimerkiksi markkinointia, tuottamista ja tuotteistamista. Säveltämisestäkin puhutaan, mutta Rantalainen pitää sen opettamista aikuiskoulutuksessa ongelmallisena. Laululyriikan säännöistä ja teorioista voi puhua, mutta musiikin teoriasta puhumista rajoittaa ihmisten kirjava pohjakoulutus.
Heikki Salo oli etsinyt työparia jakamaan lisääntynyttä työmääräänsä, ja kurssin jälkeen hän ehdotti Rantalaiselle yhteistyötä.
− Olemme vetäneet yhdessä biisintekoleirejä jo kymmenen vuotta. Kehitimme kurssikonseptin ja aloimme järjestää Elämäsi laulu -leirejä, joihin kuka tahansa voi tulla tekemään biisejä. Olen ollut vetämässä neljää sellaista leiriä.
Laululeirejä järjestetään myös Kreetalla, niillä Rantalainen on ollut mukana jo kymmenen kertaa.
− Yhteinen valmennuksemme on klinikkatyyppistä. Annamme vertaistukea eli esimerkiksi sävellyskoulutuksen sijasta kuuntelemme biisejä ja kerromme, miten niistä saisi mielestämme vielä parempia.
Tuija Rantalainen osallistui myös Oulun lähellä järjestetyssä studiotyöpajassa Laulu ottaa kantaa – (LOK) lauluntekokurssille, joita vetää Jukka Takalo. Kurssin tuloksena syntyi hänen laulunsa Lankkipoika Amaru. Katso laulun musiikkivideo tästä alta:
− LOK-kurssit ovat ihania. Niihin osallistuu samanhenkistä porukkaa, ja niissä saa todella hienoa peilausapua omille lauluilleen. Teksteistä syntyy hyviä keskusteluja. Olen ajanpuutteen vuoksi pystynyt osallistumaan vain yhdelle.
Rantalainen kehuu LOK-kurssien tuloksena syntyneiden laulujen laajaa aihekirjoa.
− Niissä käsitellään suuria yhteiskunnallisia asioita, mutta myös yksittäisen ihmisen näkökulmasta, mikä on lähellä omaa kirjoittamistapaani. Siellä on tehty myös yllättävän hauskoja lauluja eli huumoribiisin tekijöitäkin on paljon.
Keskiössä yksinäinen ja osaton ihminen
Tuija Rantalaisen oma tapa kirjoittaa laululyriikkaa muistuttaa näyttelijöiden havainnointia. Hän tarkkailee ihmisiä ja elämää, kuten näyttelijät saattavat jossain kahvilan nurkassa tehdä. Hän pelkää jo vähän toistavansakin itseään:
− Yhteiskunnallisissa lauluteksteissäni toistuu aina köyhyys, mutta ennen kaikkea yksinäinen ja osaton ihminen, jonka yritän tehdä näkyväksi. En ole tarttunut isoihin poliittisiin teemoihin lukuun ottamatta Vaelluskalojen suojelulaulua, jonka tein tilauksesta.
Sävellyksiään Rantalainen ei halua luokitella, paitsi että hän määrittelee itsensä tyypilliseksi teatterisäveltäjäksi.
− Tuoreimmalla soololevylläni on 12 laulua, jotka edustavat kaikki 12 eri genreä. Punainen lanka on vain siinä, että ne ovat tarinallisia.
Tuija Rantalainen pitää huolta lauluäänestään ja -tekniikastaan säännöllisesti. Laulu oli hänen sivuaineenaan konservatoriossa, ja hän on käynyt Johanna Iivanaisen ja Riitta Keräsen laulutunneilla.
− Vaikka minusta tuli pianisti, niin tarinalliset laulut ovat aina olleet suurin rakkauteni. Kotimaisia esikuviani ovat Veikko Lavi, Juha Vainio, Heikki Harma… Sitten rakastuin chansoniin Edit Piafin ja Jacques Brelin kautta. Vladimir Vysotskin lauluja olen soittanut ja laulanut myös paljon.
Mitä on lastenmusiikki vuonna 2021?
Tuija Rantalainen on julkaissut useita sooloalbumeja ja lastenlaululevyjä.
− Omia lapsia minulla ei ole. Lastenlaulukeikat ovatkin kivoja siksi, että niillä tapaan lapsia.
Lastenlaulukeikoille hän ei ”ikimaailmassa” lähtisi yksin, vaan mukana on hänen miehensä, näyttelijä Veini Nupponen.
− Hän esittää Vahtikoira Veikkoa ja on vetonaula lasten suuntaan.
Rantalaisen lastenlaululevy Vahtikoira karkuteillä oli Emma-ehdokkaana vuonna 2016. Hän on tehnyt viime vuosina paljon isojakin lastenlaulukeikkoja, muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla ja Maailma kylässä -festivaalilla.
− Soolomusiikkiani esitän useimmiten yksin pienissä teattereissa tai kahviloissa. Niitäkin on ollut tasaisesti parisenkymmentä vuodessa. Olen kehittänyt omintakeisen vapaasäestystekniikan, ja työskentelen mielelläni ilman bändiä.
− Levyille toki tehdään isot sovitukset, mutta soolokeikoilla kommunikoin kuulijoiden ja pianoni kanssa yleensä yksin.
Lauluilloissa Rantalainen voi yhdistää omia laulujaan chansoneihin, tai hän voi myös keikkailla yhdessä Heikki Salon tai Katriina Honkasen kanssa.
Rantalainen on Musiikkiteatteri Kapsäkin hallituksen jäsen. Kapsäkki onkin ”kotiteatteri”, jonne hän tekee paljon musiikkia. Tuorein teatterityö oli musiikin säveltäminen Juha Hurmeen käsikirjoittamaan näytelmään Rehu-Virtanen.
− Nyt haaveilen tekeväni joululaululevyn. En ole kumittamassa ihania perinteisistä joululauluja, vaan haluaisin täydentää joululaulugenreä tarinallisella musiikilla.
Lastenmusiikin tekijät ovat myös aktivoituneet keskenään ja suunnitelleet päivittävänsä lastenlaulun merkityksiä uudelleen.
− Osallistun mielelläni keskusteluun siitä, mitkä ovat lastenlaulun teemat ja kirjoitustavat vuonna 2021.
Tiina Pelkonen
kuvat Tomi Westerholm
Tuija Rantalainen: Le Chien de Pont Neuf, laulu kadulla asuvasta koirasta ja isännästä