Viime talvi kului tältä musiikin sekakäyttäjältä toisissa hommissa, vaan nyt on edessä ankara paluu laulukeruuseen.
Kisällilaulukeruu on onnistunut loistavasti. Viime syksyn inventaarion mukaan saalis on tähän mennessä n. 3000 laulua, nauhoituksia, muistelmia, valokuvia jne. Vuonna 2015 alkutilanteemme oli, että työväenlaulun historiaa 1940-60 -luvuilta ei voi kirjoittaa, ei ollut tarpeeksi tallennettua aineistoa tuolta ajalta. Nyt on, vuoden 2019 alusta uskoisin pääseväni varsinaiseen kirjoitustyöhön.
Aivan äskettäinen löytö oli Messukylän Kisällien laaja aineisto. Messukylä oli sodan jälkeen merkittävimpiä ryhmiä, aikansa tyylinluojia. Olen heidän aineistoaan jäljittänyt useampaakin kautta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Äskettäin, kuin taivaan lahjana, Irmeli Virkkula otti yhteyttä keräykseen. Hänen kätköistään löytyi merkittävä aineisto Messukylän lauluja sekä muuta toimintaan liittyvää materiaalia. Kyse on hänen isänsä jäämistöstä, isä teki sanoituksia ja toimi ryhmän vetäjänä. KIITOS.
Toinen viimeaikainen, erittäin merkittävä yhteydenotto tuli tutkija Juha Niemelältä. Hän on vuosikymmenet tutkinut ja kerännyt amerikansuomalaista työväenlaulua. Nyt hän luovuttaa aineistoaan keräykselle, alustavaksi luovutuspäiväksi on sovittu 11. kesäkuuta.
Kisällilaulujen keruu jatkuu kesällä kohdennettuna Savoon, loppuvuodesta tutkimukseni pääpaino on vuosien 1929-45 maanalaisessa kommunistien kisällilaulussa ja vuosien 1945-65 epäpoliittisessa kisällilaulussa. On kuitenkin aika mennä ajassa eteenpäin.
Keruun painopiste siirtyy ohjelmaryhmäaikaan
Kisällilaulua seurasi ohjelmaryhmien aika. 1970-luvulla alkaneen laulu- ja esitystyylin vahvimmat tyylinluojat olivat Agit Prop -kvartetti ja KOM-teatterin lauluryhmät. Pian aloittivat esim. SDNL:n enemmistöläisten Vasara-ryhmä ja Neilikka sekä demarien Punaviesti ja Solid.
Tämän ajan laulun uusi ilmiö oli kappaleiden levyttäminen. Vaan miten paljon ohjelmistoa oli levytetyn materiaalin ulkopuolelta, paljonko ryhmiä toimi, mitä keikoilla esitettiin, paljonko ryhmiä ja niiden jäseniä on kaikkiaan ollut? Avoimia kysymyksiä on lähes yhtä paljon kuin 1940-60 -luvuilta. Niihin nyt tietoa kaivataan. Tuon aikakauden laulajat ovat nyt 60-70-vuotiaita, osaavat käyttää tietokoneita ja nettiä, usein osaavat digitoida aineistojaan. Yksi tämän sivuston perustamisen ideoista oli käyttää tätä keruun välineenä. Nyt meillä on näytön paikka.
Lähettäkää siis tietoja klikkaamalla tämän artikkelin perässä olevaa ”jätä vastaus/kommentti” -painiketta tai suoraan minulle sähköpostiin (). Tietoja kaivataan esim. seuraavista asioista:
- mitä ryhmiä muistat alueeltasi, ryhmän jäsenten yhteystietoja
- milloin ryhmä on toiminut
- mitä muistat heidän esiintymisistään, mikä kappale teki erityisen vaikutuksen ja miksi?
- onko hallussasi valokuvia, äänitteitä tai videoita ryhmästä?
Jos olet ollut jäsenenä ohjelmaryhmässä, pyydän sinua lataamaan kyselykaavakkeen tämän jutun perässä olevasta linkistä. Siinä kyselen ryhmästä ja sen musiikista yksityiskohtaisempia tietoja.
Kyselyjä on kaksi versiota, laajempi ja suppeampi. Toki toivon, että vastaisitte laajempaan kyselyyn. Vaan jos ei aika riitä, niin sitten suppeampaan. Helpointa olisi, jos avaisitte nuo doc-tiedostot omalla tietokoneellanne ja vastaisitte suoraan pohjaan kysymysten jälkeen. Yksi hyvä (ja nopea) tapa vastailla kysymyksiin on äänittää vastaukset vaikka kännykän sanelimella ja lähettää äänitiedosto keräykselle.
Valtavaa kesää itse kullekin ja tapaamisiin Tammisaaressa sisällissodan muistotapahtumassa 9.6. ja Työväen Musiikkitapahtumassa 26.-29.7.
Sekä laaja että suppea kysymysrunko ohjelmaryhmäkeräykseen 2018
löytyvät täältä. Klikkaa tästä, lataa tiedostot koneellesi (Download, sivun oikeassa ylälaidassa) ja avaa vasta sieltä.