Kesällä 2015 Työväen Musiikkitapahtumassa meitä kokoontui pieni porukka pohtimaan: Tarttis tehrä jotain… Tuolloin julkaistiin Reijo Frankin elämäntyö CD-kokoelma – miten tästä jatkettaisiin?
Siispä perustimme hankkeen Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi. Paalutimme tavoitteet: Työväenlaulun perinnekeruu käynnistetään uudelleen, perustetaan nettiportaali asiaa esittelemään ja kokoamaan työväenlaulusta ja muusta yhteiskunnallisesta laulannasta kiinnostuneita sekä julkaistaan työväenlaulun historiakirja, joka jatkaa vuodesta 1939 eteenpäin. Edestä aattehen -kirja käsitteli vanhemman työväenlaulun vuoteen 1938 saakka. Nyt täytyy kaikkia kavereita kiitellä ja todeta rinta rottingilla: Kaikki tehtiin mitä sovittiin.
Nyt julkaistavasta kirjasta muodostui, paitsi että se jatkaa edellisen kirjan tarinaa, myös kisällilaulun satavuotisen historian esittely. Kisälliryhmät esittivät toiminta-aikanaan, muun ohjelmistonsa ohella, kaiken tuolloin uuden työväenlaulun. Koko kisällien aikaansaama nuorisovillitys on aiemmin jäänyt tutkimatta ja käsittelemättä. Pekka Gronowin sanoin: ”Oli kerran aika, jolloin Suomessa oli enemmän kisälliryhmiä kuin rautalankayhtyeitä. Kisällilaulu on tyhjä läiskä musiikin kartalla, sen historia on odottanut tekijäänsä…”
Muistikuvia kisälliryhmistä on yksipuolistanut laulutyylille ominaiset ajankohtaiset poliittiset kannanotot. Suurin osa kisällien ohjelmistosta oli epäpoliittista, melkein kaikessa oli kuitenkin taustalla vanhasta kupletista löytynyt asenne: Pienimuotoinen herrakauna ja pomoille nälviminen. 1950- ja 1960-luvuilla kupletti oli jo hävinnyt radiossa ja levytyksissä iskelmälle, kisälliryhmät vastasivat suomalaisen kupletin viimeisestä suuresta noususta.
Kirjan julkaisukonsertti on Valkeakoskella 30.7.2022 klo 13, konserttiin on vapaa pääsy.
Olen valinnut konsertin teemaksi kisällikupletin, suuri osa lauluista kuullaan 50–100 vuoden esitystauon tauon jälkeen ensi kertaa… Konsertin aloittavaa kappaletta ”Laulu piiasta ja rengistä” on tuskin koskaan aiemmin esitetty julkisesti. Kirjan ennakkotilausosoite julkaistaan täälläkin, kun painosta saadaan tieto kirjan toimitusajasta.
Hankkeen myötä innostuin perustamaan myös amerikansuomalaista IWW -laulua esittävän Laulava Unioni -orkesterin. Aiempi yhteistyö tutkija Saijaleena Rantasen kanssa poiki tälle kesälle myös amerikansuomalaisten siirtolaisten musiikin konsertin.
Tänä kesänä Valkeakoskella Laulava Unioni esiintyy ensimmäistä kertaa ilman vakituista solistiaan Karri ”Paleface” Miettistä. Korona tähänkin väliin iski: Oulun Q-Stock festivaali oli varannut Karrin keikalle jo kahdesti siirrettyyn festivaaliinsa – nyt se sitten toteutuu samaan aikaan Valkeakosken kanssa. Harmi, vaan arvaamattomat ovat viruksen tiet… Karria Unionin solistina pääsee seuraavan kerran kuulemaan Helsingissä, vanhan Lapinlahden mielisairaalan pihalla vajaa viikko Valkeakosken juhlien jälkeen 5.8. järjestettävällä festivaalilla. Sepä onkin meille sopiva esiintymisareena: Useat tutut biisinvääntäjät ovat Lapinlahden suojissa toipuneet biisinteon aiheuttamasta maailmantuskasta. Saapa nähdä, maltetaanko tulla sieltä pois…
Tällä hetkellä erityisesti mieltä lämmittää Laulu ottaa kantaa -klubien aloittaminen uuden kantaaottavan laulun esiin saamiseksi – klubilauluja esiteltiin laajemmin jo viime kesänä Valkeakosken festareilla. Tänä vuonna uusista lauluista julkaistaan ensimmäinen äänite klubilaisten omassa konsertissa samassa paikassa! Vanhojen kisällilaulajien työ on saanut jatkajia.
Meillä on siis monta syytä tavata Valkeakosken musareilla kesällä!
Tapaamisiin siellä,
19.6.2022 tipi