Zäpämmät on kanteleensoittaja Marjo Smolanderin ja perkussionisti Pauliina Kauppilan muodostama nykykansanmusiikkiduo. Molemmat myös laulavat ja yhtyeen monipuolinen sointi on saanut vaikutteita niin Karjalasta ja Afrikasta kuin Espanjasta ja Kuubasta. Musiikillisen keitoksen nivoo lujasti yhtyeen ilmaisuvoimainen laulu, jossa suomenkieliset tekstit ovat isossa roolissa.
Zäpämmien vuonna 2019 julkaistu debyyttialbumi Äiti maa sekoittaa värttinäläistä voimalaulua globaaleihin rytmeihin. Mieleen tulevat myös belgialais-kongolaisen Zap Maman polyfoniset lauluharmoniat. Kauppila ja Smolander tutustuivat Tanskassa opiskellessaan siellä maailmanmusiikkia. ”Opettajamme Tanskassa oli Zap Mama -yhtyeestä. Hänen laulujuttunsa olivat todella hienoja. Zap Mama on myös hieno nimi, jossa on naisenergiaa. Niinpä päätimme suomalaistaa nimen Zäpämmiksi, siis zäpäkiksi ämmiksi. Olen Rääkkylästä kotoisin ja kasvanut Värttinän musiikin tahdissa. Me olemme ehkä Värttinän ja Zap Maman sekoitus”, aloittaa Marjo Smolander, joka vastaa Zoom-haastatteluuni Senegalista.
Äiti maan sanoitukset ovat kansanmusiikin traditiosta tuttuja. Levyllä lauletaan luonnosta ja rakkaudesta ja kieli tuo mieleen Kantelettaren runot. Kuulijan huomio kiinnittyy kuitenkin levyn päätöskappaleeseen ”Oikeus olla omansa”, jossa lauletaan turvattomuudesta, lasten oikeuksista ja naimisiin pakottamisesta. ”Olemme alusta asti puhuneet treenikämpällä paljon. Olemme miettineet politiikkaa sekä omaa etuoikeutettua asemaa esimerkiksi käydä kouluja ja päättää mitä meistä tulee. Meillä on myös sananvapauden nimissä mahdollisuus ilmaista, mitä me maailmasta ajattelemme. Nämä keskustelut ovat olleet arvokas väylä sille, että olemme ylipäätään alkaneet pohtia, mitä lauluissa saa tai voi sanoa. Halusimme laulaa muustakin kuin rakkaudesta. Toki rakkauskin on tärkeä voima elämässä, mutta mietimme voisimmeko myös herättää yhteiskunnallista keskustelua”, kertoo Pauliina Kauppila.
Kantaaottavuus on tuttua rockissa, räpissä taikka poliittisen laululiikkeen musiikissa. Suomalaisessa kansanmusiikissa se on sen sijaan ollut todella harvinaista. ”Tuo on yksi syyskeskusteluihimme. Meidän on ensin pitänyt vakuuttaa itsemme siitä, että voimme ottaa kantaa, koska kansanmusiikissa nojataan helposti kansanperinteeseen. Lauluissa puhutaan asioista, jotka eivät liity nykypäivään, eikä kukaan ota kantaa mihinkään. Maailmanmusiikkia opiskellessa meitä kumpaakin häiritsi eksoottisen ihannointi, jonka yhteydessä ei puhuta lainkaan epäkohdista”, sanoo Marjo Smolander.
Smolander antaa esimerkin minkälaisia ristiriitoja toisen kulttuurin kritiikitön ihailua voi tuoda eteen: ”Jos ajatellaan, että joku lähtee vaikkapa opiskelemaan johonkin Afrikan maahan rummutusta, niin hän saattaa joutua tekemisiin ympärileikkausta säestävän rumpurytmin kanssa. Sitten hän tulee innoissaan Suomeen kertoen tästä rumpurytmistä, mutta itse konteksti ei tule esiin. Tämä on vain kuviteltu esimerkki, mutta on hyvä muistaa että asiat liittyvät aina johonkin. On myös tärkeää miettiä, mitä haluaa tukea tekemisellään. Eksotisoinnin yhteydessä hyväksytään helposti tiettyjen kulttuurien epäkohtia. Huomasimme Pauliinan kanssa olevamme hyvin yhteiskunnallisia. Me olemme aktivisteja ja haluamme ottaa kantaa. Teemme sen musiikin välityksellä.”
Vuonna 2020 ilmestyneellä kahden biisin digi-singlellä Zäpämmät for Peace kuullan tekstejä, jotka herättävät kuulijan ajattelemaan. ”Miljoonia” kertoo tytöistä, joiden oikeuksia loukataan lapsiavioliitoilla, ympärileikkauksella ja riistämällä oikeus koulunkäyntiin. Toinen kappale ”Tuli sotilaat kylään” pohtii sodan julmuutta ja sitä miten nuoret pojat aivopestään uskonnon varjolla tarttumaan aseisiin. Kappaleella vierailee räpäämäässä laaja-alainen muusikko Marouf Majadi. Hän on sodan kauhut lapsuudessaan kokenut Iranin kurdi, joka on muuttanut Suomeen pakolaisena.
Pauliina Kauppila ja Marjo Smolander kertovat myös kirjojen herättäneen heidät ajattelemaan laajemmin. Yksi avainteos on ollut Nobelin rauhanpalkinnon saaneen ihmisoikeusaktivisti Nadia Muradin omiin kokemuksiin perustuva Viimeinen tyttö. Siinä Irakin jesideihin kuuluvat Nadia Murad kertoo, kuinka hän joutui vuonna 2014 Isisin kaappaamaksi kotikylästään ja hänet pakotettiin seksiorjaksi usealla miehelle. Zäpämmät kertovat lukeneensa myös Jonathan Gloverin teosta Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria.
”Muradin kirja on shokeeraava. Isis alkoi teloittaa jesidi-kansaa vuonna 2014. Ajattelin, missä itse olin tuolloin. Minulla ei ollut mitään tietoa tuosta tapahtumasta. Elämäni pyöri paljon oman navan ympärillä, enkä kiinnittänyt jesidien kohtaloon mitään huomiota. Käsitin, että samaan aikaan kun elän lottovoittajan elämää Suomessa, niin parintuhannen kilometrin päässä tapetaan ihmisiä aivan järjettömästi, eikä siitä kerrota meidän uutisissa, eikä YK reagoi. Toinen maailmansota tuntuu kaukaiselta, mutta nämä hirveydet ovat tapahtuneet muutama vuosi sitten”, pohtii Smolander.
Pauliina Kauppila kertoo miettineensä paljon asemaansa länsimaisena etuoikeutettuna ihmisenä: ”Olen pohtinut vaikkapa ympärileikkauksen kritisoimista. Me teemme kaiken kritiikkimme kuitenkin länsimaisen ihmisen näkökulmasta. Olemme kasvaneet todella turvallisessa ympäristössä ja ympärileikkauksen järjettömyys aukeaa meille oman taustamme kautta. Minulle on henkilökohtaisesti vaikea ymmärtää, että tyttö ei olisi täydellinen kun hän syntyy, vaan hänelle täytyy tehdä jotain uskonnon nimissä. Laulu ’Miljoonia’ on oma kannanottoni tähän asiaan.”
Vaikka Zäpämmien teemat ovat osin rankkoja, eivät he ole unohtaneet musiikin iloa ja sen avulla saavutettavan vuorovaikutuksen voimaa. Tulevaisuudessa heiltä on luvassa lisää yhteiskunnallista musiikkia ja mikä parasta keikkoja elävän yleisön edessä. ”Laulumme voivat kertoa mistä vaan. Niiden kaikkien ei tarvitse ottaa kantaa. Meille oli tosi tärkeää saada tehdä tuo Zäpämmät for Peace. Tavoitteemme oli herättää keskustelua”, sanoo Marjo Smolander. Jatkossa on tulossa muun muassa feminististä räppiä. Meidät voi nähdä kesällä keikalla Helsingin Alppipuistossa, Sommelon musiikkijuhlassa Suomussalmella sekä Parppeinpirtissä Ilomantsissa”, riemuitsee Pauliina Kauppila.
Teksti: Timo Kalevi Forss
Kuuntele alta Zäpämmät-yhtyeen laulu Mummoni: