Amerikansuomalaisten laulujen suurlahjoitus laulukeruulle

0

Juuri päättynyt kisällilaulukeruu tuotti erittäin hienon tuloksen: noin 3 500 laulutekstiä, valokuvaa, äänitettä, muistitietohaastattelua sekä kaikkea muuta ilmiöön liittyvää. Keruun edetessä tutustuin turkulaiseen kansanrunouden eli folkloristiikan tutkijaan Juha Niemelään. Hän on johtava amerikansuomalaisen laulun tuntija maassamme. Juha eläköityi kolme kuukautta sitten, ja päätti luovuttaa kolmenkymmenen vuoden aikana

Juha Niemelä

keräämänsä aineiston keräyksellemme. Nöyräksi vetää: laulutekstejä on erilaisissa laulukirjoissa ja irrallisissa papereissa noin 2 000–2 500 kappaletta. Äänityksiä on eri muodoissa. Vanhoja savikiekko-äänityksiä on tallessa noin 400, LP:tä ja cd:tä on noin 50 kappaletta. Näistä muodostuu yhteensä noin 1 600 laulukappaletta. Lisäksi on erilaiset kenttänauhat ja ohjelmat.… Elokuussa haen loppumateriaalin riemusta kiljuen. Sitä on kuulemma ”enää yksi autokuorma”. Kokoelma tulee tutkijakäyttöön Työväen Arkistoon Juha Niemelän kokoelman nimellä.

Juha kertoo innostuneensa merentakaisten laulujen tutkimuksesta täysin sattumalta. 1980-luvulla hänen gradu-tutkimuksensa ensimmäinen aihe oli mennyt pieleen. Juha nuoli haavojaan pohjalaisen osakunnan bileissä. Sattumalta siellä esitettiin siirtolaisooppera, jossa oli amerikansuomalaisten lauluja. Juha innostui välittömästi, vaihtoi tutkimussuuntaa ja aloitti loppuelämän kestävän urakan. Nopeasti hän huomasi, että amerikansuomalaisten lyriikoita ei kukaan muu ollut tutkinut.

Juha vertaa vuosisadan alun amerikansuomalaisia laulajia saman aikakauden blues-artisteihin. Kotosuomen teksteissä oltiin yleensä molemmat jalat tukevasti ilmassa kaihoten jotain saavuttamatonta. Amerikoissa laulettiin arkielämän asioista ja työn kovuudesta. Juhan sanoin: ”Suomessa kupletti ja iskelmäperinne jatkoi pitkälle ennen kuin arki iski päälle”. Hiski Salomaa ja Arthur Kylander olivat tekstiensä puolesta oikeita blues-ukkoja, ajatellaan nyt vaikkapa Tiskarin Polkan tekstiä.

Laajimmalle keruumatkalleen Niemelä suuntasi vuodeksi, assistenttina toimineen vaimonsa Nadinen kanssa, Wisconsiniin vuosina 1993–1994.  Rahoituksen hankkiminen tutkimukseen kesti kuusi vuotta. Tämänkin jälkeen Juha rahoitti lentolippuja tekemällä Finnairille matkakuuntelemisiksi ohjelmaa amerikansuomalaisesta musiikista. Näitä kuunnelmia kuunneltiin Finnairin reittilennoilla New Yorkiin.

USA:ssa hän sai mentorikseen alan ehdottoman legendan, professori James P. Learyn. Omien aiempien, lähinnä Suomi-seurojen kautta tulleiden kontaktien lisäksi, Leary ohjasi häntä haastattelemaan oikeita ihmisiä sekä esitteli hänet alan tärkeimmille arkistoille: Wisconsinin Madisonissa sijaitsevalle yliopiston kirjastolle ja Minneapolisin The Immigration History Research Center Archives -arkiston väelle. Tästä jälkimmäisestä arkistosta Juha totesi: ”Siellä on valtavasti suomenkielistä materiaalia, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä kaikkea siellä on, koska kukaan henkilökunnasta ei osaa lukea suomea. Kuukaudessa ehdin tehdä aineistoon vain pintaraapaisun.”

Laulava Unioni -yhtye äänittää parhaillaan ensimmäistä pitkäsoittoaan amerikansuomalaistan IWW -liikkeen lauluista. Juhan löytämistä lauluista levylle päätyi nimimerkki Ikki Ikisen laulu Säälikää herroja.

IWW:lle lauluja kirjoittaneista ei yleensä ole jäänyt talteen tekijätietoja. Juha kuitenkin tunnisti, että Ikki Ikinen on Henry Jokinen. Jokinen kirjoitti omalla nimellään lukuisiin

Henry Jokinen

paikallisiin työväenlehtiin ja julkaisi laulukokoelmia nimimerkillään. Juhalla oli jopa ainoa tunnettu valokuva Jokisesta. Jokinen toimi Raivaaja-lehdessä, oletettavasti latomossa (kuten myöhemmin Reino Helismaa Lahdessa) oman tekstintuotannon ohessa. Muista IWW sanoittajista Juha on tunnistanut muun muassa Keijo Doylen ja Frank Merisuon tekstejä.

Eläkepäivinäkin Juha haluaa jatkaa “pientä puuhastelua asian parissa”. Hän aikoo käydä läpi KAIKKI amerikansuomalaiset Työmies- ja Raivaaja-lehdet, tarkoituksena hänellä on poimia sekä esittäjät että laulut, sikäli kun ovat mainittuina. Yleensä on mainittu esittäjä ja parhaassa tapauksessa kappaleet.  Huh…

Jos tarvitsette tietoa amerikansuomalaisesta laulusta tai käytte tutustumassa Juhan kokoelmaan Työväen Arkistossa, niin kysyä saa. Juhaan voi näissä tutkimusasioissa ottaa yhteyttä sähköpostitse:

juhameister@gmail.com

Valtava kiitos lahjoituksesta, valtava arvostus Juhan työlle.

Tipi

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi