Ajauduin Työväen Sivistysliiton käynnistelemään Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hankkeeseen mukaan hieman sattumalta kevättalvella 2016. Sopivat yhteydet TSL:ään ja työn alla ollut gradu helsinkiläisen työväestön musiikkiharrastuksesta maailmansotien välissä kietoutuivat näppärästi yhteen. Hankkeen alkuvaiheessa työn alla oli pitkälti Tipi Tuovisen organisoima kisällilaulujen keräys, ja pian mukaan tuli myös tyovaenlaulu.fi-portaalin työstäminen.
En ehkä osannut tuolloin aavistella, että puuhaa aiheen parissa riittäisi vielä näin seitsemän vuotta myöhemminkin. Oma rooli on tosin vaihtunut opiskelijasta Työväen Arkiston tutkijaksi. Arkisto liittyi mukaan hankkeeseen jo alkuvaiheessa, sillä laulukeruun tulokset sovittiin tallennettaviksi sinne. Hanke ja varsinainen laulukeruu päättyivät jo jokunen vuosi sitten, ja Tipin keruun pohjalta kirjoittama kisällilaulun satavuotishistoria Suomalainen työväenlaulu – kisällilaulajien aikakausi ilmestyi vihdoin viime kesänä. Portaalikin on vaihtanut nimekseen Laulu ottaa kantaa.
Tipin monivuotinen urakka tuli siis päätökseensä, mutta Työväen Arkistossa keruun jälkityöt ovat vielä kesken. Kirjan valmistuminen tarkoitti nimittäin myös sitä, että Tipi saattoi viime joulun alla toimittaa loputkin kirjansa tausta-aineistot arkistoon. Aineistoja oli tullut arkistoon runsaasti aina laulukeruun alusta alkaen, ja niitä oli sitä mukaa järjestetty ja viety arkiston tietokantaan kiinnostuneiden katsottaviksi, osa analogisessa ja osa sähköisessä muodossa. Tipin loppusatsi – 138 gigatavua sähköistä aineistoa – tiesi kuitenkin vielä melkoista urakkaa. Tämän määrän perkaaminen on siis vielä kesken, mutta kunhan se valmistuu, on aiheesta kiinnostuneilla lähteitä ja vinkkejä vaikka mihin.
Keruussa saatiin arkiston kokoelmiin tallennettaviksi tuhansia ennen tuntemattomia kisällilauluja useilta kymmeniltä eri ryhmiltä. Mikä ilahduttavinta, kertyi keruussa laulujen lisäksi paljon myös muuta työväenmusiikkiin ja -muusikoihin liittyvää aineistoa – muistitietoa, kirjeenvaihtoa, lehtileikkeitä, keikkapäiväkirjoja, valokuvia, videoita… Näiden muiden aineistojen saaminen oli ensiarvoisen tärkeää sekä Tipin kirjan että arkiston kokoelmien kannalta, sillä ne taustoittavat kisällilaulu- ja muuta työväenmusiikki-ilmiötä paremmin kuin pelkät laulut. Vain muutamina esimerkkeinä keruutuloksista voisi nostaa esille Reino Helismaan sanoittamat kisällilaulut, Juha Niemelän luovuttaman perusteellisen kokoelman Amerikansuomalaisten musiikista sekä Mosan kisällien aineiston, johon kuuluu satojen laulujen lisäksi haastatteluita ja kattava selvitys ryhmän historiasta. Musiikkiin liittyviä henkilöarkistoja saatiin hankkeessa esimerkiksi Reino Bäckströmiltä, Reijo Frankilta ja Apeli Haliselta.
Kisällilaulukeruussa tulleet aineistot eivät suinkaan ole ainoita, jotka ovat viime vuosina täydentäneet Työväen Arkiston musiikkikokoelmia. Arkistossa on hiljattain saatu tutkijoiden käyttöön esimerkiksi jo vuonna 1896 toimintansa aloittaneen Lappeenrannan Työväen Sekakuoro Ajattomien arkisto. Myös esimerkiksi Naiskuoro Elegialta ja Imatran Työväen Mieslaulajilta tulleita luovutuksia on saatu järjestettyä lisää tutkijoiden käyttöön. Kattavin arkisto löytyy vuonna 1920 perustetulta Suomen Työväen Musiikkiliitolta piirijärjestöineen. Arkiston valokuvakokoelmat ovat hiljattain karttuneet esimerkiksi Turun Työväenyhdistyksen soittokunnan sekä Suomen Työväen Musiikkiliiton kuvilla.
Kisällilaulukeruu tuloksineen toi kauan kaivattua monipuolisuutta Työväen Arkiston musiikkiin liittyviin aineistoihin. Niitäkin kun on koskenut yleinen ongelma; valtaosa arkistoon asti päätyneistä aineistoista on syntynyt taidemusiikista mallinsa ottaneiden työväen kuorojen ja soittokuntien toiminnan tuloksena. Edellisen, 1970-luvulla toteutetun työväenlaulukeruun aineistoja ei Työväen Arkistosta löydy, vaan ne ovat Kansan Arkistossa ja Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa. Kuorojen ja soittokuntien aineistot kattavat edelleen valtaosan Työväen Arkistonkin kokoelmista, mutta nyt niiden vastapainona on runsaasti myös kansankulttuurista mallinsa ottanutta kisällilauluperinnettä.
Kokonaisuudessaan Työväen Arkistossa on kuoroilta, soittokunnilta, kisälliryhmiltä, musiikkialan järjestöiltä ja muilta musiikkialan toimijoiksi luokitelluilta yli 200:lta eri arkistonmuodostajalta yli 100 hyllymetriä aineistoa. Näiden arkistoluetteloita pääsee tarkastelemaan arkiston Yksa-tietokannassa.
Määrään ei ole laskettu muiden alojen toimijoiden, kuten esimerkiksi ammattiliittojen, arkistoissa olevia musiikkiaineistoja, joita voi Yksassa hakea vaikkapa hakusanoilla “laulu” tai “musiikki”. Hieman erilaista näkökulmaa työväestön musiikkitoiminnan tutkimiseen tuovat Työväen Arkiston yhteydessä toimivan Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmat, joissa on useita musiikkia – esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliiton perustamista sekä vuoden 1918 lauluja – sivuavia keräelmiä. Niidenkin sisältökuvauksia voi tarkastella Yksassa.
Aiheen parissa työskentely jatkuu myös minun osaltani vielä sittenkin, kun keruutulosten tallentaminen ja tutkijoiden käyttöön asettaminen on saatu päätökseen. Laulu ottaa kantaa -portaalin ympärille tiivistynyt yhteistyö on tuottanut erilaisia projekteja aina historian käänteiden selvittämisestä uusien kantaa ottavien laulujen luomiseen ja esittämiseen. Mikäs sen mukavampaa kuin jatkaa lähellä sydäntä olevan aiheen parissa, yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on tietysti houkutella myös uusia ihmisiä innostumaan kantaa ottavien laulujen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Opinnäytteitä tekeviltä opiskelijoilta on jälleen viime aikoina tullut kyselyjä Työväen Arkiston musiikkiaineistoista, eli kiinnostusta aiheeseen tuntuu kyllä olevan. Arkistoon myös otetaan edelleen vastaan musiikkiin liittyviä aineistoja, jotta historiaa saadaan entistä kattavammin talteen.
Heta Tolvanen
Työväen Arkisto