Kuva Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton Kymenlaakson Nuorisojärjestön Kisälliryhmästä (Kansan Arkisto)
Aikajanalta löytyy työväen musiikkikulttuurin vaiheita Suomessa. Linkkejä klikkaamalla pääset lukemaan tapahtumiin liittyviä artikkeleita.
Kirjoittajina ovat Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkijatohtori Saijaleena Rantanen, Työväen Arkiston tutkija Heta Tolvanen ja musiikintuottaja, työväenmusiikin tutkija Tipi Tuovinen.
Lista työväenmusiikkikirjallisuudesta
Työväenmusiikin vaiheita Suomessa
Johdanto
Köyhälistön puolelle asettuvat kansanlaulut ja arkkiveisut kuvaavat työläisten oloja ennen työväenliikkeen syntyä. Järjestäytynyttä musiikkitoimintaa työläisillä ilmenee esimerkiksi tehtaiden yhteyteen perustettavissa laulu- ja soittokunnissa 1850-luvulta lähtien.
1880-luku
– 1884 Wrightiläinen työväenliike perustetaan
– 1887 Ensimmäinen työväenyhdistyksen soittokunta: Tampereen TY:n torvisoittokunta
– 1888 Ensimmäinen työväenyhdistyksen kuoro: Turun TY:n mieskuoro
– 1890 Helsinkiläiset kirjatyöntekijät sepittävät vanhimman tunnetun suomalaisen työväenlaulun, ”Streikkilaulun”
1890-luku
– 1890 Ensimmäinen amerikansuomalaisten, wrightiläisiin periaatteisiin nojaava työväenyhdistys Imatra perustetaan New Yorkiin
– 1891 Helsingin Työväen Sekakuoro perustetaan, johtajana Oskar Merikanto
– 1892 Ensimmäinen työväenliikettä kannattava arkkiveisu ”Työmiehen walitus kalliina aikana tammikuulla 1892” julkaistaan
– 1894 ”Työväen marssi”, säv. Merikanto, san. Tuokko (=Antti Törneroos)
– 1896 ”Työkansan marssi”, säv. Jean Sibelius, san. J. H. Erkko
-1899 Suomen Työväenpuolue perustetaan
– 1899 Ensimmäinen venäläistämiskausi (1899–1905) alkaa
– 1890-luvulla perustetaan työväenliikkeen ensimmäiset naiskuorot, kuten Turun TY:n naiskuoro (1896)
1900-luku
– 1900 Ensimmäinen ”Työväen Laulukirja” julkaistaan (kirjassa 11 laulua)
– 1903 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) perustetaan
– 1903 Ensimmäinen ”Työväen Laulukirja” julkaistaan Yhdysvalloissa
– 1904 Ensimmäinen amerikansuomalainen sosialistinen työväenyhdistys perustetaan Yhdysvalloissa
– 1905 ”Kansainvälisen Työväenmarssin” suomennos: Kuusinen, Wuolijoki ja Sirola
– 1905 Suurlakko – Työväenliike irtaantuu omaksi ryhmäkseen
– 1906 Suomalainen sosialistijärjestö perustetaan Yhdysvalloissa (edeltäjä Amerikan Suomalainen Työväenliitto 1904)
– 1907 Vanhin tunnettu mölykööri Maailmanlasten kirkkokööri perustetaan
– 1908 Toinen venäläistämiskausi (1908–1917) alkaa
1910-luku
– 1910 Ensimmäiset työväenliikkeen laulu- ja soittojuhlat Tampereella
– 1911 ”Sosialistinen laulukirja” julkaistaan Kanadan Ontariossa
– 1914 Ensimmäinen suomenkielinen työväenlaululevytys ”Marseljeesi” (san. Edla Saarto, esittäjä Juho Koskelo, tenor – with orchestra 15.12.1914), Columbia, New York
– 1918 ”Työväen Laulukirja” saavuttaa yli 200 000 kpl painosmäärän ja laulujen määrä on kasvanut 136:een
– 1918 Kansalaissota, työväenliike jakaantuu ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustetaan
– 1918 Ensimmäiset vankileirilaulut syntyvät
Saijaleena Rantasta ja Tipi Tuovista haastateltiin Yleisradion juttuun sisällissodasta
– 1918 Kansainvälisen Industrial Workers of the Worldin (IWW) Suomen osasto julkaisee ensimmäisen laulukirjansa “Proletaarilauluja”
Industrial Workers of the World (IWW)
– 1919–1935 Neuvosto-Karjalassa syntyneet ja julkaistut työväenlaulut
– 1919 Työväen Sivistysliitto (TSL) perustetaan
1920-luku
– 1920 Perustetaan Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM)
– 1920 Ensimmäinen kisälliryhmä Rajamäen Pojat perustetaan
– 1920 IWW:n Suomen osasto julkaisee toisen laulukirjansa ”Raatajain lauluja”
– 1921 Ensimmäiset STM:n laulu- ja soittojuhlat Tampereella
– 1921 Ensimmäinen numero STM:n musiikkilehteä “Työn Säveltä” ilmestyy
– 1921 Jazz saapuu Suomeen saksalaisten “melujazz”-yhtyeiden kautta
– 1922 Ensimmäiset STM:n sävellyskilpailut
– 1923 Ensimmäiset STM:n järjestämät laulun- ja soitonjohtajakurssit
– 1923 Ensimmäiset STM:n sanoituskilpailut Helsingin laulujuhlia varten
– 1925 IWW:n Suomen osasto julkaisee kolmannen laulukirjansa ”Palkkaorjain Lauluja”
– 1925 Dallapén ensiesiintyminen, haitarijazzin synty
– 1927 Helsinkiläinen Meijän Pojat, kommunistisen propagandistilaululiikkeen esikuva, perustetaan
– 1927 Ruotsalainen Sjungande Gesäller -lauluryhmä vierailee Suomessa, minkä seurauksena Helsingin Sosialidemokraattisen Nuorisoyhdistyksen jäsenet perustavat ensimmäisen suomalaisen “kisälli”-nimeä kantavan lauluryhmän
– 1929 Helsprokeskus, ensimmäinen kommunististen lauluryhmien toimintaa organisoiva järjestö, perustetaan. Lapualaislakien voimalla se kielletään 1930.
– 1929 Ensimmäinen suomalaisen yhtiön julkaisema työväenlaulu, Dallapén salanimellä “Kansan orkesteri” levyttämä “Köyhälistön marssi” (Columbus) ilmestyy
1930-luku
– 1930 Ensimmäinen suomalainen levytetty kisällilaulu, Rajamäen Poikien esittämä “Rajamäen farssi”
– 1930 Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton liittosihteeri Sulo Manninen kiertää kaikki piirijärjestöt ja perustaa kisälliryhmiä. Hän aloittaa Suomen laajimman kisällilaulusarjan julkaisemisen (STN:n kisällilaulusarja)
Sos.dem.Työläisnuorisoliiton kisällilaulut
-1930–1939 Lapualaispainostuksen alla kommunistinen julkinen musiikkitoiminta tukahtuu. Toimintaa jatkavat Työläisnuorisoliiton, ammattiyhdistysten ja työväen urheiluseurojen kisällit, työväenkuorot ja soittokunnat.
– 1939–1944 Sotavuodet: Järjestötoiminta ”sotatilassa” – musiikkitoiminta hiljenee
– 1939–1948 tanssikielto
1940-luku
-1940 Helsingin Työväen Mieskuoro osallistuu SULASOL:in konsertteihin
-1940 STM alkaa suunnitella yhteisiä laulujuhlia SULASOL:in kanssa, toteutuvat Jatkosodan takia kuitenkin vasta vuonna 1948
– 1944 Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) perustetaan
– 1945 Iltamatoiminta työväenyhdistyksissä alkaa uudelleen ja tarjoaa esiintymistilaisuuksia työväen musiikkiryhmille
– 1945 Janne Hakulinen perustaa Ohjelmapalvelun (myöhemmin Työväen Ohjelmapalvelu TOP ry) hoitamaan SDP:n iltama- ja kisällitoimintaa. Ensimmäinen kouluttaja/tekstittäjä Reino Helismaa.
– 1946 SKDL:on valistuskeskus alkaa hoitaa SKDL:n kisälliryhmien ohjelma- ja ohjelmistovälitystä – 1950-luvun lopulla sen työtä jatkamaan perustetaan Ohjelmatyö ry
1950-luku
– 1950-luku oli kisällilaulun vahvin vuosikymmen. Vuosikymmenen alussa työväenliikkeessä n. 800 kisälliryhmää, joissa n. 5000 esiintyjää. Kisällilaulu vakiinnutti paikkansa myös päivänpolitiikan välineenä.
– 1953 TUL:on piirien kulttuurikilpailuissa entistä laajemmat kisällilaulukilpailut. Niiden voittajat pääsivät edustamaan piiriään vuoden 1954 valtakunnallisten liittojuhlien kilpailuihin.
1960-luku
– 1960-luvulla iltamatoiminnan ja sitä myöten kisällilaulun menettäessä merkitystään työväenlaulun keskeinen vetovastuu alkaa siirtyä työväenliikkeen sivistysjärjestöille, Työväen Sivistysliitolle ja Kansan Sivistystyön Liitolle
– 1964 Kansan Sivistystyön Liitto (KSL) perustetaan
-1967 Ensimmäiset Jätkän kulttuuripäivät
– 1969 Ensimmäiset Merimiesten kulttuuripäivät
– 1969 ”Työväen lauluja I” -levy julkaistaan (Scandia) – Tästä alkaa suomalaisen työväenlaulun uusi nousu kohti 1970-luvun laululiikettä
1970-luku
– 1970 “Työväen lauluja II” julkaistaan
– 1971 Agit Prop perustetaan
– 1972 Ensimmäinen Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään Valkeakoskella
– 1975 Uusi Laulu -musiikkilehti perustetaan
– 1975 Helsingin 1. laulufestivaali
Työväenlaulujen uusi keräyshanke, joka käynnistyi vuonna 2016, on tuottanut noin 3 000 laulua sekä muuta aineistoa kuten kuvaa, ääntä ja muistitietoa. Kisälliajan aineiston keräys rajautuu suunnilleen vuoteen 1965 asti. Silti uudempaakin aineistoa on tallennettu, koska kisälliryhmiä toimii edelleen.
Tipi Tuovinen valmistelee aineiston pohjalta kisällilaulujen historiasta kertovaa kirjaa, joka sisältää yleisen työväenlaulun historian vuosilta 1939–1965. Siltä ajalta ei vastaavaa ole julkaistu.
Laululiikkeen kulta-aika
1960-luvun loppu sekä 1970-luku olivat laululiikkeen ja ohjelmaryhmien kulta-aikaa. Ympäri maata perustettiin kymmenittäin harrastajaryhmiä, joiden esikuvat olivat ammattisäveltäjien ja -muusikoiden tekemässä ja esittämässä kantaaottavassa musiikissa. Laaja musiikin perusopetus kannusti myös harrastajia entistä enemmän uskaltautumaan myös säveltämään ja sovittamaan lauluja.
Laululiikkeen vuosina syntyi rikas lauluaarteisto, joiden aiheet käsittelivät muun muassa siirtotyöläisten elämän raskautta, Vietnamin sotaa, Chilen vallankaappausta sekä monia muita vääryyksiä. Suomalainen työväenlaulu sai 1970-luvulla paljon myös kansainvälisiä vaikutteita esimerkiksi latinalaisesta amerikasta.
Tältä ajalta ei ole tehty kattavaa tutkimusta, mutta kirjallisuutta on julkaistu. Tälle sivulle lisätään lähiaikoina kirjallisuusluettelo työväenlauluihin liittyvästä tutkimuksesta Suomessa.
Historiantutkimus jatkuu ja etenee
Työväenlauluhistorian keräys 1960-luvun lopulta eteenpäin käynnistyy toukokuussa kysymysrunkojen ja keräysohjeiden julkaisemisella. Keräyksessä on tarkoitus täydentää levytettyä aineistoa. Sen kohteena ovat ohjelmaryhmien historiikit, ohjelmistoluettelot sekä levyttämättömät laulut teksteinä ja nuotteina.
Lista työväenmusiikkikirjallisuudesta