Ei sielun- vaan maailmanrauhaa

0
Virressä 465 on työväenhenkinen säe Murra valta mammonan. Säe on myös painettu T-paitaan, jota myytiin monena vuonna Herättäjäjuhlilla.

Kirkoissa lauletaan usein hengellisiä lauluja, joissa on yhteiskunnallinen sisältö. Suomi-gospelin tunnetuimpiin lauluntekijöihin kuuluva Jaakko Löytty esittää kirkkokonserteissaan myös ”taistelulauluja”.

Namibiassa Windhoekin katuvilinässä vuonna 1967 valkoinen mies iskee nyrkillä mustan miehen katuun. Musta mies jää makaamaan. Kukaan ei reagoi, vilinä jatkuu kuten mitään ei olisi tapahtunut. Tapahtuman näki Jaakko Löytty, joka eli ensimmäiset 12 vuottaan Namibiassa lähetystyöntekijöiden lapsena. Maa ei ollut vielä itsenäinen, vaan kuului Etelä-Afrikkaan. Siellä käytiin sisällissotaa ja noudatettiin apartheid-politiikkaa.

Asuminen maassa, jossa osaa väestöstä syrjittiin systemaattisesti, vaikutti vahvasti Löytyn ajatteluun.

– Lauluissani on ollut alusta asti oikeudenmukaisuuden ja rauhan teema.

Hän muistaa automatkan vanhempiensa sekä Ambo-Kavangon kirkon piispan Leonard Aualan kanssa. Matkalla pysähdyttiin syömään, mutta piispa ei päässyt ravintolaan vaan joutui ruokailemaan henkilökunnan tiloissa.

– Lähetystyöntekijöiden näkökulma oli ihan toisenlainen, mehän teimme siellä työtä alkuperäisten afrikkalaisten kanssa ja olimme samaa porukkaa, Jaakko Löytty sanoo.

Aloittaessaan laulunteon Löytty ei halunnut kirjoittaa pelkästään sisäisestä maailmasta ja tuonpuoleisesta.

–  Ajatuksenani oli, että jos Jeesus sanoo olevansa maailman vapahtaja, niin olkoon sitten koko maailman eikä vain minun sydämessäni. En kaipaa sielunrauhaa, vaan maailmanrauhaa.

”Tänään töissä lyötiin taas”

Jaakko Löytyn lauluja, joissa otetaan kantaa rotusortoa ja sotaa vastaan sekä sorrettujen ja luonnon puolesta, on painettu Nuoren seurakunnan veisukirjaan. Vuonna 1994 julkaistiin Jaakko Löytyn virsikirja. Hän sai Kirkon kulttuuripalkinnon vuonna 2015 ja Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2017.

Hänen laulunsa eivät useinkaan ole duurivoittoisia tai tarkoituksellisen vetäviä kuten toisen Suomi-gospelin hittinikkarin Pekka Simojoen. Löytyn laulut tuntuvat huutavan syvältä rikkinäisestä sydämestä. Hän on kärsinyt masennuksesta, joka juontanee juurensa sisäoppilaitoksessa koulunsa käyneen lapsen koti-ikävään. Perheen kodin lähellä ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin, vaan Löytty muutti Namibian länsirannikolla sijaitsevaan Swakopmundin suomalaiseen kouluun. Hänen oli helppo myöhemmin asettua Pohjois-Namibiasta valkoisten asuttamalle seudulle tuotujen siirtotyöläisten asemaan. Laulu nimeltä Kuusimba kertoo heidän koti-ikävästään:

Voi kuule Meme, vain puuro ja tee on ravintona yksinäisen.
Töistä pääsin juuri, ilta tummenee.
Flamengo Hotel ja valkoinen baas.
Ei ole hyvä meikäläisen olla täällä, tänään töissä lyötiin taas.

Löytyn yhtenä innoittajana lauluntekijäksi oli Heikki Laitinen, nykyinen Sibelius-Akatemian kansanmusiikin emeritusprofessori, joka esitti Sataset-lauluyhtyeen kanssa yhteiskunnallissävytteisiä hengellisiä lauluja. Laitisen tuotantoa löytyy muun muassa Pommaripoika-levykokoelmasta.

Löytty on ottanut kantaa myös yhdenvertaisuuden puolesta esimerkiksi laululla Siunattuja:

Kaitsu ja Matti tää laulu teille on, kestävyyttänne ylistää se.
Te ette väisty, kun vuori suunnaton tien sulkee eikä yli pääse

Hän teki viisi vuotta sitten Vihreille vaalilaulun Koska sinä alat vihertää, jonka video kuvattiin Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan kotona Tampereella. Pispa on tehnyt paljon laulutekstejä muun muassa miehensä sävellettäväksi. Hänen ympäristöaiheisessa laulussaan Luomakunnan laulu puhutaan yhteyttämisestä ja hengittämisestä.

Sotilas vain oot, ei teidän kuulu tietää

Tämän tekstin kirjoittaja näki ystävänsä päällä T-paidan tekstillä ”Murra valta mammonan” ja erehtyi kysymään, mikä työväenlaulu tuo on. Kävi ilmi, että laulu on Siionin virsissä numerolla 164, mutta myös tavallisessa virsikirjassa numerolla 465. T-paitaa myytiin useampana vuonna Herättäjäjuhlilla.

Suomen Herättäjäyhdistys edustaa herännäisyyttä, joka sai alkunsa Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta 1700-luvulla ja toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. Herännäisiä kutsuttiin perinteisesti körttiläisiksi. Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta skört, joka viittaa körttimiesten takeissa olleeseen hännykseen.

Vanhojen Suomi-filmien polkkatukkaisista ja sisällissodan valkoisia tukeneista ankarista körttiäijistä on tultu pitkä matka. Jaakko Löytyn mukaan käänne ja sukupolvenvaihdos tapahtui 1960-luvulla. Körttinuoriin teki vaikutuksen uuden vasemmistolaisen laululiikkeen tulkki Kaisa Korhonen, jonka isä oli körttipappi.

Herättäjäyhdistys edustaa liberaaleinta ja yhteiskunnallisesti valveutuneinta osaa Suomen kristillisistä herätysliikkeistä. Se julkaisee omaa virsikirjaansa Siionin virret, jonka vuonna 2016 uudistetussa versiossa yhteiskunnalliset aiheet on koottu osastoon Oikeus.

Yhdistys järjesti vuonna 2004 myös Uusien kantaa ottavien laulujen kilpailun, jonka voitti Joose Keskitalo muun muassa laulullaan Taas on täällä muukalainen. Kilpailun satoa julkaistiin kokoelmalevyllä Orjalaiva – Kantaaottava Gospel-Levy (Herättäjä-Yhdistys ‎– HYCD-016).

Luutnantti kysyy, mistä päin olet tullut. Sanoin, hei miksi sitä kysytte
Siitä tuo luutnantti suuttui.
Sanoi sotilas vain oot, ei teidän kuulu tietää, teidän kuuluu vain kuolla

Voitonpäivän kerran vaivaiset näkevät

Vuoden 1938 virsikirjassa oli vahvasti kantaaottava virsi 440, jota nykyisestä virsikirjasta ei löydy.

Virren rakenne on kuten perinteisissä työväenlauluissa eli viimeisessä säkeistössä koittaa ”voitonpäivä”:

Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen. Se turmaa ennustaapi, vie kansat kurjuuteen. Ken herran oikeutta nyt täällä julistaa, ja ken vanhurskautta nyt tahtois puolustaa?
Nyt viekas vilppi täällä on noussut kunniaan. On valhe vallan päällä ja vääryys voimassaan.
Ei kuulla kurjan ääntä, ja köyhää sorretaan, ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan.
Kas, köyhän leivän syövät nuo jumalattomat. He viatonta lyövät ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi kuin kuin käärme kiukussa. Korvansa tukkeaapi tuon raukan huudoilta.
He armotonna veivät osuudet orpojen. He söivät lesken leivät, on herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa vääryydentekijät, rankaisee ansiosta nuo viekkaat ryöstäjät.
Vaan voitonpäivän kerran vaivaiset näkevät. Vanhurkaus kun Herran lyö väärät, väkevät.
Oi herra, voimas näytä, kansaasi armahda ja hurskaan pyynnöt täytä ja päästä vaivasta.

Tiina Pelkonen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi