Huumoriheviä tiukalla asenteella

1
Hymyilevä mies aurinkolaisessa äänityspöydän ääressä

Iso hahmo, päässään ruosteenvärinen peruukki, soittaa sähkökitaraa ja laulaa. Musiikki on jyhkeää heviä, sanoissa tiukkaa asiaa – tosin  huumorin läpi nähtynä  ja tervehenkisellä pilkkanaurulla höystettynä.

Artisti on Reijo Jeremias ”Reksa” Ruosteriiva, kymmenisen vuotta sitten päivänvalon nähnyt fiktiivinen taiteilijapersoona. Reksa on kyborgi eli puoliksi kone, puoliksi ihminen. Hahmo syntyi yhdistämällä scifiä ja hevikliseitä.

Mies Reksan takana on keravalainen Rasmus Nätti, 29.  Musiikilliset esikuvat ovat hevissä ja hard rockissa, joita Suomessa edustavat esimerkiksi Lordi ja Teräsbetoni. Toisin kuin näillä, Reksan hahmossa ja sanoituksissa on kuitenkin tietoista huumoria ja parodiaa.

Tärkeä vaikuttaja ja ikisuosikki on myös Kummeli, vuodesta 1991 toiminut tamperelainen koomikkoryhmä. Rasmus on ollut Kummeli-fani vuodesta 2005, ja ryhmän hahmot Speedy ja Saku innostivat hänet teini-iässä kitaransoittoon.

Olikin luontevaa, että Reksan ensikeikalla kuultiin Hän-mies ryhmän levyltä Artisti maksaa (1994). Tämä debyytti oli kyläiltamissa Fiskarsin Lukaali-talolla marraskuussa 2009. Reksa esiintyi myös kyläkioskin synttärijuhlilla 2010.

-Ainakin Fiskarsissa homma tuntui toimivan, ja keikkapyyntöjä tuli lisää, muun muassa pariin häihin vuosina 2013 ja 2014, Rasmus kertoo.

Junista Kelan byrokratiaan

Rasmus aloitti soittotunnit akustisella kitaralla yläasteen viimeisellä luokalla 2007. Sähkökitaran hän sai vuonna 2008. Omia biisejä alkoi syntyä yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista.

Rasmukselle tärkeitä ovat junat ja kulkuyhteydet Fiskarsin, sittemmin Keravan ja pääkaupungin välillä. Ratatöiden vuoksi kaukojunat Helsinki-Turku -radalla myöhästyivät  jatkuvasti, eikä VR:n tiedotus ollut tehtäviensä tasolla.

-Junissa oli rikkinäisiä vessoja ja muutenkin homma oli rempallaan, Rasmus kuvaa. -Ei tajuttu, ettei kaikilla ole omaa autoa eikä joka paikkaan pääse bussilla.

Samaan aikaan VR:n roolista valtionyhtiönä väiteltiin kiivaasti. Juha Sipilän oikeistohallitus liikenneministeri Anne Bernerin johdolla halusi kilpailuttaa ja yksityistää junaliikenteen. Tämä pänni Rasmusta, ja niin Reksa sai biisin nimeltä Ei mee VR:lläkään hyvin, joka myöhemmin lyheni muotoon VeeÄr.

Toinen ärtymyksen kohde oli Kela ja sen kanssa asioimisen byrokraattisuus. Syntyneen biisin nimi oli alun perin Kela on perseestä, mikä keikoilla muuttui hovikelpoisempaan muotoon Kelaatsä:

Sua on huijattu/ lapun miljoonannen jälkeen saat migreenin./ Tää ei oo demoratiaa./ Sua on puijattu/ kulissin takana siit tehdään lennokki/ tää on byrokratiaa!

Oikeistoradikalismista ympäristökysymyksiin

Viime aikoina Rasmus on seurannut ympäristökysymyksiä ja oikeistoradikaalien ryhmien nousua. Suomen kunnia -biisi syntyi ajatusleikistä: mitä jos yhdistettäisiin maanpuolustus ja huippu-urheilu?

Biisin äänittämisen yhteydessä kertosäettä kuitenkin muokattiin Rasmuksen isän ehdotuksesta.Tämä siksi, ettei sitä pidettäisi äärioikeistolaisena julistuksena, jonka uusnatsit voisivat ottaa omaan käyttöönsä, vaan herättäisi kuulijassa kysymyksiä.

Rasmus opiskeli bio- ja kemiantekniikkaa Metropolia-korkeakoulussa. Häntä kiinnostaa muun muassa muovin korvikkeiden tuotanto.

-Sen kyllä oppi, että maailma on lirissä, hän toteaa.

Planet Dirt -kappale kertoo ajasta, jolloin ekokatastrofi on tehnyt maapallon elinkelvottomaksi.

-Joukko vieraan sivilisaation edustajia saapuu tutkimaan tilannetta. He eivät käsitä, kuinka jokin älyllinen olento voi olla niin tyhmä, että tieten tahtoen tuhoaa oman elinympäristönsä, Rasmus kertoo.

Once this colorful rock gets mined,/ it seems time to head to the stars./ Is the mankind really that blind?/ Somebody make end to this farce!

(Kun tämä värikäs kivi kerran on miinoitettu/ on aika suunnata tähtiin./ Onko ihmiskunta todella näin sokea?/ Tehkää joku loppu tästä farssista!)

Toiveena keikkoja ja albumin teko

Vuosi 2020 jää ihmiskunnan historiaan yhtenä synkimmistä koronapandemian ja sen seurannaisvaikutusten vuoksi. Se on vaikuttanut myös Rasmuksen ja Reksan elämään: keikkoja ei ole, ja kaikki normaalit harrastusmahdollisuudet ovat tauolla.

Jos Rasmus saisi esittää kolme toivomusta vuodelle 2021, mitkä ne olisivat?

-Ykköstoive: jos saisi tuotettua vähintään 12 biisin mittaisen albumin ja pääsisi keikalle Keravan Aurinkomäelle tai Sirkusmarkkinoille.

-Kakkosena: työttömyys pois Suomesta. Ja kolmantena: kehitetään ympäristöystävällinen, uusiutuva energianlähde ja satsataan julkiseen liikenteeseen enemmän!

Teksti: Merja Minkkinen
Kuva: Osku Nätti

Kuuntele Reksa Ruosteriivan biisit Suomen kunnia ja Planet Dirt tästä alta:

Suomen kunnia
säv.ja san. Reksa Ruosteriiva

Hyvinvointivaltio; mikä julma pila.
Ruuvit löysällä, meillä hätätila!
Politiikkojen aivot on muovia,
ne leikkaa maan puolustusta ja korvia.
Hiihdossakin pojill´ tyssää,
meitä pilkkaa pari ryssää.

Tilanteeseen luulen tulleen muutoksen tuulen.
Pojat kansan urhokkaan sota-ajal´ sotimaan,
muulloin urheilemaan, rivimiehet ilmaveivaamaan.
Svedut pannaan sekaisin, Suomenko kunnia takaisin.

Meillä piisas Nurmi, Koivu, Mäkinen,
niin kuin myös Viren sekä Räikkönen.
Mutta miksi meidän menestykseen
iski sitten niin paha häikkönen?
Mannerheim sannois tähän:
”Kurii armeijan vähän!”

Ja jos ei silloinkaan isänmaa saa kultaa,
jos meitä koskaan uhataan tulittaa,
ase kädes´ murisen;
olen supersotilas, avullani Suomi nousee!

Tilanteeseen luulen tulleen muutoksen tuulen
Pojat kansan urhokkaan sota-ajal´ sotimaan.
Muulloin urheilemaan, rivimiehet ilmaveivaamaan.
Hurrit pannaan sekaisin, Suomen kunniako takaisin.

1 KOMMENTTI

  1. Loistava artikkeli! Olin odottanut Reksa-hahmoni pääsevän vähän kirkkaampaan valoon, ja toivoisin tämän herättävän mielenkiintoa keikanjärjestäjissä tai levy-yhtilöissä. Tekisin tekstiin muutaman korjauksen.
    Ensinnäkin; juna-aiheisen kappaleen nimen oikeat esitysmuodot ovat entinen ”Ei mee VR:ll´ hyvin” eikä ”Ei mee VR:lläkään hyvin”, ja nykyinen ”Vee-Är” eikä ”VeeÄr” Muotoon ”Vee-Är” sain innoituksen edesmenneen Jope Ruonansuun Me hirviöt -albumilla julkaistusta UPM-yhtiöstä kertovasta kappaleesta ”Uu-Pee-Ämmät”.
    Toiseksi; Metropolia, jossa opiskelin, on ammattikorkeakoulu eikä korkeakoulu.
    Kolmanneksi; isäni ei ehdottanut vaan pyysi muutosta ”Suomen kunnia” -kappaleen kertosäkeeseen, niin kuin ilmaisin alunperin tekstin kirjoittajalle.
    Neljänneksi: ”Suomen kunnia” -kappaleen viimeinen rivi menee ”Hurrit pannaan sekaisin,/Suomenko kunnia…”, ei ”Hurrit pannaan sekaisin,/Suomen kunniako takaisin”.
    Molempien tähän artikkeliin linkitettyjen kappaleiden sanat voi muuten lukea videoiden kuvailusta katsomalla videot YouTubesta.
    Kiitos kuitenkin kirjoittajalle.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi