Kantaaottavaa räppiä pohjoissaameksi

Ailu Vallen yhteiskuntakriittinen rap ammentaa saamelaisten vahvasta luontosuhteesta. Samalla hän kannustaa saamelaisnuoria käyttämään omaa kieltään.

Nunnuka-lai-laa, Leila löi Lailaa, saamelainen aina bailaa
Vai oliks se sittenkään niinku luulit, aijaa
Ei hättää, tule kuuntelemmaan, ei tiedolla ole rajjaa

Näin kuuluu kertosäe Ailu Vallen kappaleesta Nunnuka-lai-laa, jonka Utsjoen Kaamasmukasta kotoisin oleva rap-artisti esitti muun muassa Linnan juhlien jatkoilla vuonna 2017. Vallen mukaan kappale syntyi toisaalta teemakappaleeksi Ofelas- eli Tiennäyttäjä -nuorisoprojektia varten, toisaalta vastineeksi Uniikin aiemmin julkaisemalle, stereotypioista ammentavalle Nunnuka-lai-laa-kappaleelle.

– Siinä heilutaan noitarummun kanssa, ja kertosäkeistö vetää nunnuka-lai-laata tajuamatta mitään siitä kulttuurista. Sovin kuitenkin asian myöhemmin hänen kanssaan, Valle sanoo.

Suomenkielinen Nunnuka-lai-laa on Vallen tuotannossa poikkeus, sillä yleensä hän räppää pohjoissaameksi. Vuonna 2012 julkaistu esikoisalbumi Dušši dušše duššat (“Turha vain tuhoutua”) oli Suomen ensimmäinen pohjoissaamenkielinen rap-albumi.

Räppiä vähemmistönäkökulmasta

– Kiinnostuin rap-musiikista yläasteikäisenä, kun tuonne meidänkin perälle tuli isot housut ja muut. Lukioaikana aloin freestailata, niitä ei onneksi ole missään tallennettuna. Räppäsin aluksi englanniksi, myöhemmin myös suomeksi, Ailu Valle kertoo.

Tosissaan Valle alkoi tehdä musiikkia koettuaan kulttuurisen heräämisen yliopistossa. Samalla kieli vaihtui pohjoissaameksi.

– Opiskelin saamen kieltä ja -kulttuuria Giellagas-instituutissa. Tajusin, että saamelaisilla on todella paljon asioita, mitä tuoda esille historiasta ja nykypäivästä. Sitä kautta löytyi se linkki, miten sen voi yhdistää räppiin.

Yhdysvalloissa hip hop oli vähemmistölle paitsi hauskanpitoa, myös kommunikointikanava ja tapa tuoda oma näkökulma valtaväestön tietoisuuteen.

– Toinen juttu oli kielenelvytysaspekti. Tajusin että räppihän on loistava työkalu siihen, koska siinä on niin paljon sanoja käytettävissä, Valle kertoo.

Luonnon puolesta

Ailu Vallen sanoitukset kumpuavat ympäröivästä luonnosta ja huolesta, jota luonnon arvojen unohtaminen aiheuttaa.

– Tykkään paljon fiilistellä luonnossa. Toisaalta alkuperäiskansoilla, saamelaisilla ja ylipäätään luonnolla ja maapallolla on tällä hetkellä haastava tilanne. Ollaan ilmastonmuutoksen kourissa ja välitetään vain rahasta ja voitontavoittelusta. Sanoitukseni tulevat tarpeesta yrittää ravistella porukkaa.

Vallen mukaan luontoteemoista räppääminen saameksi on helppoa, sillä saamelaisten pitkän luontosuhteen vuoksi kielestä löytyy paljon luontoon liittyviä sanoja.

Siinä missä esikoislevy keskittyi luontoarvojen nostamiseen ja kapitalismikritiikkiin, Vallen toinen levy 7 pureutui ihmiskehoon ja -mieleen.

– Olin innostunut joogasta ja se toimi temaattisena pohjana. Mutta edelleen peilasin sitä luonnon kautta, Valle kertoo.

Vallen kolmas, tänä vuonna julkaistava levy palaa jälleen luontoon. Levy on osa laajempaa Viidon sieiddit – Saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet -projektia, jonka osana Valle loi kanadansaamelaisen viulistin ja musiikintuottajan Raquel Rawnin kanssa äänimaiseman Inarissa sijaitsevaan saamelaismuseo Siidaan.

Valtioiden rajat kosmeettisia

Valle myöntää, että musiikki saisi suuremman yleisön suomeksi tai englanniksi. Saamen kieli on hänelle kuitenkin sydäntä lähellä.

– Näen itse sen kulttuurityönä, haluan motivoida nuoria opiskelemaan kieltä. Lisäksi saamen kielestä löytyy nyansseja, jotka kiehtovat tekstiä kirjoittaessa. Siinä on loppusointujen lisäksi paljon alkusointuja ja sanojen keskuksestakin löytyy kaikenlaista hauskaa, millä voi kikkailla.

Pohjoissaamenkielinen rap ylittää valtioiden rajat, sillä kieltä puhutaan myös Ruotsissa ja Norjassa. Noin puolet Vallen keikoista suuntautuukin Norjaan. Samat teemat toimivat Vallen mukaan maassa kuin maassa.

– Se sisältö, mitä kirjoitan, on aika universaalia. Pyrin puhumaan ihmisyyteen liittyvistä teemoista, ja miten ihmisyys luonnon kautta peilautuu.

Saamelaismusiikki marginaalissa

Ailu Vallen mukaan saamelaismuusikot ovat omalla alueellaan tärkeässä asemassa ja arvostettuja. Menestystä riittää myös etnopiireissä, ja tänä vuonna pohjoissaamea ja joikua kuullaan Norjan edustajan esittämänä euroviisuissa saakka. Yleensä kappaleita on kuitenkin koko maan tasolla vaikea saada esille.

– Aika lailla ne soivat pelkästään saamelaisilla radiokanavilla, valtakunnallisesti ehkä saamelaisten kansallispäivänä.

Valle kertoo tapauksesta, jossa ruotsalaisen saamelaismuusikon manageri yritti tarjota tämän uutta levyä isoilla radiokanaville.

– Sieltä vastattiin, että sehän on saamelaismusiikkia, eihän kukaan ymmärrä siitä mitään. Mutta koko levy oli englanniksi.

Saamen kieltä on Vallen mukaan tuettu valtion taholta hyvin, ja erilaiset elvytystoimet ovat tuottaneet tulosta. Saamelaisalueen ulkopuolisten koulujen oppikirjoissa saamelaisista kerrotaan kuitenkin liian vähän.

– Ja jos miettii kulttuurin säilymistä, se onkin ihan eri tilanne. Valtiolla ei nykyhallituksen toimien perusteella ole minkäänlaista intressiä tukea sitä. Alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisessa on viimeisen 5–10 vuoden aikana menty taaksepäin.

Jenni Meronen
Kuva:
Kevin Francett

Nunnuka-lai-laa
Sáhtán ja Máhtán
Spirraliid
Buhtismuvvat baluin ja háluin ft. ASA
Bággu geargat
Áiggi rávdnjin

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi