Kesyttömiä tarinoita utopiasta ja luokkataistelusta

0
John Westmoreland katsoo isoisosetänsä Matti Huhdan kuvaa. – Perheeni ei halua julkaista kuvia hänestä ennen kirjan julkaisemista, toivottavasti ymmärrätte, hän sanoo.

Amerikansuomalainen Matti Huhta eli T-Bone Slim teki sata vuotta sitten lauluja, joita esitti muun muassa Pete Seeger. Onnistuuko hänen nuori sukulaisensa avaamaan Matt-sedän elämän mysteeriä?

Muusikko ja lauluntekijä John Westmoreland sattui vuonna 2016 lukemaan Wikipedia-artikkelia sata vuotta sitten vaikuttaneesta mestarillisesta kirjoittajasta ja kulkurista T-Bone Slimistä. Westmoreland riemastui tajutessaan, että tämä kuuluisa runoilija oli ”uncle Matt”, josta hänen suvussaan joskus puhuttiin. Matti Valentin Huhta (1882–1942) eli T-Bone Slim syntyi suomalaissiirtolaisten suosimalla alueella Ohion Ashtabulassa vuonna 1882 Ilmajoelta Amerikkaan muuttaneille vanhemmille. Huhdan pikkusisko Sofie oli John Westmorelandin isoisoäiti.

– Isoisosedästäni puhuttiin meillä vain Matt-setänä, eikä kukaan tiennyt mitään hänen kirjoittajan urastaan. Sain yhteyden hänen suoriin jälkeläisiinsä, mutta hekään eivät tienneet, kuka Matti Huhta oli, Westmoreland kertoo.

Kuka hän siis oli? Matti Huhtaa arvostetaan yhtenä tärkeimmistä amerikkalaisen radikaalin työväenliikkeen kirjoittajista, jonka tekstit vaikuttivat kauan hänen kuolemansa jälkeen Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeeseen.

Hänen kirjallinen tyylinsä on yllättävän edellä aikaansa ennakoiden beatia ja surrealismia. Siitä saa hyvän käsityksen, jos lukee Ville-Juhani Sutisen ansiokkaasti suomentamia kolumneja kirjasta T-Bone Slim – Mielipuolipiteitä ja muita kirjoituksia (Kustannusosakeyhtiö Savukeidas 2013). Sutinen kokosi kolumnit Franklin Rosemontin kirjoituskokoelmasta Juice is Stranger than Fiction. Esipuheessaan Sutinen kuvailee Huhdan tekstejä sardonisiksi, sarkastisiksi ja viiltävän nokkeliksi, eikä ole väärässä. Varsin riemukkaasti saa aikansa kulumaan vielä tänäänkin hänen juttujensa parissa, jotka ovat hiililotjan ruumaa mustemman huumorin läpitunkemia.

Huhdan elämä ja kuoleman arvoituksia

Huhta elätti itsensä satunnaisilla töillä ja matkusteli junien tavaravaunuissa ympäri Yhdysvaltoja resuisissa vaatteissa sen jälkeen, kun oli vuonna 1910 jättänyt vaimonsa ja viisi lastaan oman onnensa nojaan. Hänen elämänvaiheistaan tiedetään vain se, mitä hän itse niistä halusi kertoa esimerkiksi Industrial Worker -lehden kolumneissaan. Niistä päätellen hän pestautui nälän tullen muun muassa satama- ja metsätöihin sekä maatiloille. Hän asettui 1930-luvun puolivälissä New Yorkiin ja työskenteli Hudsonjoella hiiltä kuljettavan proomun kapteenina. New Yorkissa hän toimi Industrial Workers of the World -ammattiliitossa eli IWW:ssä ja kuului myös itärannikon ahtaajien ammattiliittoon.

Matti Huhdan kuolema vuonna 1942 tapahtui tuntemattomissa olosuhteissa. Hänen ruumiinsa löytyi East River -joesta kelluttuaan siellä arviolta neljä päivää. Kuolinsyy oli todennäköisesti hukkuminen.

Huhta ei julista poliittista kantaansa, vaan ilmaisee sen epäsuorasti. Hänen kannattamansa IWW edusti Amerikassa anarkosyndikalistista ay-liikettä vastapainona institutionalisoituneisiin ja radikaalien syytösten mukaan korruptoituneisiin ammattiliittoihin, joiden jäsenet olivat työväenluokan parempiosaisia. IWW:hen saattoi liittyä kuka tahansa köyhälistön edustaja. IWW ei uskonut neuvotteluihin eikä demokratiaan, vaan työ- ja luokkataisteluun.

Tulossa kirja ja levy

T-Bone Slimin lauluja esittivät muun muassa Pete Seeger, Cisco Houston ja Utah Phillips. Lauluista tunnetuimpia ovat The Lumberjack’s Prayer, Mysteries of a Hobo’s Life and The Popular Wobbly.

John Westmorelandin äidin perhe oli säilyttänyt arkistoa T-Bone Slimin julkaisemattomista runoista, lauluista, kirjeistä ja joistakin kuvista.

– Olen myös itse tutkinut hänen elämänvaiheitaan, työtään ja musiikkiaan. Tarkoituksenani on julkaista hänestä kirja sekä hänen laulujaan levyllä.

Yksi levylle todennäköisesti tulevista lauluista on Resurrection. Westmoreland ei usko, että kukaan muu kuin hän itse on sitä koskaan esittänyt.

Westmoreland on isoisosetänsä kautta kiinnostunut myös Suomesta ja on tulossa tänne esittämään musiikkiaan kesällä 2019. Lisäksi hän haluaa tutkia T-Bone Slimin kielen yhteyttä suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin, Kalevalasta lähtien, ja hakee sitä varten Fulbright-stipendiä pidempää Suomessa oloa varten.

– Etsin myös musiikintekemiselleni uutta luovaa pohjaa tutkimalla suomalaista musiikkia, runoutta ja kieltä.

Ville Sutinen tiivistää Matti Huhdan kirjoittajanluonteen: ”Hän venyttää arkilogiikkaa niin pitkälle, että se muuttuu absurdiksi ja siitä tulee ikään kuin happening, autonominen tila, jossa maailman valtasuhteet kumoutuvat omaan mahdottomuuteensa. Näissä nautittavissa sirpaleissa se taistelu, joka 1900-luvun alkupuoliskon Yhdysvalloissa käytiin työväestön ja valtaapitävän luokan välillä, laajenee käsittämään yleisen oikeudenmukaisuuden tarpeen halki vääristyneen maailman.”

Tiina Pelkonen
Kuva: John Westmoreland

 John Westmorelandin syksyllä 2018 Suomessa kuvattu video, kuvaus Cristal Alakoski.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi