Laulaen luokkataistelusta

0
Seminaarissa olivat livenä paikalla Kirsti Salmi-Niklander, Lotta Leiwo, Saijaleena Rantanen, John Westmoreland, Antti Männynväli sekä Ville-Juhani Sutinen (ei kuvassa). Marko Leppänen ja Owen Clayton pitivät esitelmänsä verkkoyhteyksien välityksellä.

Yhdysvalloissa 1900-luvun vaihteessa vaikuttaneiden kausityöläisten radikaali suhtautuminen työntekoon näkyi työväenliikkeen julkaisemissa teksteissä ja lauluissa.

Yhdysvaltojen teollistumisen ja kaupungistumisen aikaan 1900-luvun vaihteessa kiertelevät kausityöläiset eli hobot etsivät töitä sieltä mistä saivat.  He tekivät raskasta työtä niin satamissa, rakennuksilla kuin kaivoksilla, uittivat tukkeja ja korjasivat satoa pelloilta. Iso osa näistä kausityöläisistä oli maahanmuuttajia.

1900-luvun alkuun ajoittuu myös IWW:n eli Industrial Workers of the Worldin synty. Muihin Yhdysvalloissa tuolloin toimineisiin ammattiliittoihin verrattuna IWW oli pieni mutta radikaali, ja se hyväksyi jäsenikseen myös kiertelevät kausityöläiset, jotka työväestön omassa hierarkiassa olivat alinta kastia. Hoboille puolestaan kiertävä elämäntapa oli valinta. He vaihtoivat maisemaa omien halujensa mukaan ja työpaikkaa, jos aiempi ei miellyttänyt.

Kuuluisa, tuntematon

Yksi IWW:ssä vaikuttaneista kulkureista oli suomalaistaustainen runoilija ja lauluntekijä Matti Valentin Huhta eli nimimerkki T-Bone Slim. Hänen runojaan, laulujaan ja kolumnejaan julkaistiin muun muassa Industrial Worker -lehdessä.

T-Bone Slimin lauluja ovat esittäneet monet yhdysvaltalaiset kansanmuusikot kuten Pete SeegerCisco Houston ja Utah Phillips. Lauluista tunnetuimpia ovat The Lumberjack’s PrayerMysteries of a Hobo’s Life and The Popular Wobbly.

Pian kuolemansa jälkeen, vuonna 1942, Huhta kuitenkin vaipui unholaan. Viime vuosina tutkijat sekä Suomessa että Yhdysvalloissa ovat kuitenkin huomanneet, miten mullistavia miehen tekstit olivat. Elokuun lopussa 2021 järjestetty seminaari pyrki avaamaan mysteeriä T-Bonen Slimin ympärillä sekä avaamaan sitä maailmaa, jossa tuon ajan työväenliikkeen tekstit syntyivät.

T-Bone Slim kirjoitti työläisten olosuhteista, luokkasodasta, nälkäpalkasta. Kieli oli hänelle luokkasodassa käytettävä ase, koska ”poliittinen vallankumous tarvitsi uusia sanoja”.

– T-Bone Slim yhdisti jokapäiväisiä arjen termejä poliittisiksi viesteiksi. Hänen sanoille antamansa usein koomiset määritelmät pakottivat lukijat tarkastelemaan asioita uudella tavalla, kirjallisuudentutkija Owen Clayton totesi seminaarissa.

Tietämättömyys mahdollisti T-Bone Slimin mukaan työntekijöiden hyväksikäytön. Käyttämänsä tyylin avulla hän pyrki muokkaamaan yleisöstään aktiivisia kansalaisia. Toinen miehen käyttämä keino oli suoruus. Tuohon aikaan modernit kirjailijat edustivat pääosin keskiluokkaa, ja monet heistä olivat poliittisesti taantumuksellisia.

– Porvarillisen sanaston sijaan Slim käytti sanoja, jotka työväenluokka ymmärsi ja rakensi tekstinsä työväenluokan kokemusten näköiseksi. Hän käytti nokkelia ja ytimekkäitä tapoja esittäessään poliittisen pointtinsa ja tarjosi vaihtoehtoisia määritelmiä sanoille, jotka näyttivät vaarattomilta, mutta joilla itse asiassa oli merkittävä ideologinen painoarvo.

Leikkiä sanoilla

Matti Huhta oli köyhä kulkuri, joka tuli vaatimattomista oloista. Miten siis on mahdollista, että hän oli niin lahjakas sanojen käyttäjä? T-Bone Slimin kolumneja suomeksi kääntänyt kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutinen on pohtinut tätä.

Sutinen kertoo, miten uutta kieltä oppiessaan ihmiset joutuvat miettimään sanojen merkityksiä – sitä, mitä ne todella tarkoittavat. Näin he näkevät kielessä asioita, joita sitä äidinkielenään puhuvat eivät aina tule huomanneeksi.

Varmaa ei ole, mikä oli kotikieli Huhdan lapsuudenkodissa, sillä tuohon aikaan suomalaiset maahanmuuttajat Yhdysvalloissa yleensä halusivat lastensa oppivan englantia suomen sijaan. Sutinen kuitenkin olettaa, että Huhdan kotona puhuttiin suomea ainakin osittain ja että Mattikin on suomea ymmärtänyt ainakin jonkin verran.

– Uskon, että Matti oppi englannin samalla tavalla hieman ulkopuolisena. Kaksikielisyyden seurauksena hän ymmärsi sanojen merkitykset ja pystyi soveltamaan niitä todella vallankumouksellisella tavalla.

Mies edellä aikaansa

Vaikka Matti Huhta itse vaipui unholaan, hänen tekstinsä vaikuttivat Yhdysvaltojen 1960-luvun kansalaisoikeusliikkeen ja niiden inspiroiva vaikutus näkyy edelleen esimerkiksi 2000-luvun yhteiskunnallisissa globalisaatioliikkeissä.

Sosiologi Pierre Bourdieu julkaisi 1970-luvun lopussa teesinsä siitä, miten taloudellisen pääoman ohella ihmisten asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat myös hänen sosiaalinen ja kulttuurinen pääomansa, kuten erilaiset tiedot, taidot, tyyli ja maku ja miten ihmiset erilaisilla valinnoilla ilmentävät näin omaa luokkaansa.

Owen Clayton on hämmentynyt siitä, miten T-Bone Slim omissa teksteissään kuvasi jo viisikymmentä vuotta ennen Bourdieu’ta näitä samoja asioita: ihmisen ulkoista olemusta ja käyttäytymistä ja sitä, miten ne jakoivat ihmisiä eri luokkiin.

– Teksti toisensa jälkeen hän kannusti ihmisiä liittymään IWW:hen ja osallistumaan poliittiseen toimintaan, jotta kapitalistinen järjestelmä saataisiin kukistettua ja rakennettua oikeudenmukaisempi yhteiskunta.

IWW uskoi työ- ja luokkataisteluun demokratian sijaan. Clayton uskoo, että jos työläisten vallankumous olisi tuolloin onnistunut, T-Bone Slim olisi nyt yksi vallankumousliikkeen johtavista kirjailijoista.

– Mutta koska sitä ei tapahtunut, hänen nimensä ja tekstinsä jäivät unholaan. Tästä huolimatta T-Bone Slim oli lahjakas kirjailija, jonka panos amerikkalaiseen kirjallisuuteen on jäänyt epäoikeudenmukaisesti huomiotta.

Yllätys ullakolla

Muusikko ja lauluntekijä John Westmoreland törmäsi T-Bone Slimin teksteihin viitisen vuotta sitten ja yllättyi huomatessaan, että oli tälle sukua. Westmorelandin isoisoäiti Sofie oli Matti Huhdan pikkusisko.

Westmoreland ei ole varma, miten paljon hänen perheensä tiesi isoisosetänsä elämänvaiheista ja siitä, että tämä oli T-Bone Slim -nimimerkin takana.

– Mutta ainakin isoisäni on ollut pakko tietää, kuka hän oli.

John Westmoreland

Syitä siihen, miksi T-Bone Slimistä ei perheessä juuri puhuttu voi Westmorelandin mukaan vain arvailla. Yksi syy lienee Yhdysvalloissatoisen maailmansodan jälkeen laajalle levinnyt sosialismin pelko.

– On mahdollista, että perheeni ei halunnut tulla yhdistetyksi T-Bone Slimiin hänen radikaalien ajatustensa takia.

Westmorelandin vanhemmat olivat kuitenkin säilyttäneet ullakollaan joitain isoisosetänsä kirjoituksia ja kuvia tästä.

Seminaarissa Westmoreland avasi näitä ennen julkaisemattomia tekstejä. Lisäksi seminaarissa kuultiin ennalta tallennettu kappale Resurrection, jonka Westmoreland on säveltänyt isoisosetänsä kirjoittamaan runoon.

Lauluja naisille naisilta

Musiikintutkija Saijaleena Rantanen avasi seminaarissa laajemmin sitä työläisten maailmaa, jossa myös T-Bone Slim tekstinsä kirjoitti. Rantanen itse tutkii 1900-luvun vaihteessa työläisnaisten tekemiä ja heille tehtyjä lauluja ja sitä, millaisia ​​aiheita niissä käsiteltiin.

– Kappaleita tutkimalla on mahdollista sukeltaa syvälle niiden takana oleviin historiallisiin tapahtumiin, Rantanen kertoi seminaarissa.

IWW:lle musiikki oli tärkeä ideologinen työkalu.

– Musiikilla edistettiin radikaalin sosialismin leviämistä ja sen avulla voimaannutettiin heitä, joilla ei ollut mahdollisuutta muuten kouluttautua.

Naisille oli Pohjois-Amerikan työväenliikkeessä omat yhdistykset ja piirit. Muutenkin erilaiset verkostot olivat maahanmuuttajille tärkeitä. Naapurit esimerkiksi vaihtoivat keskenään ajatuksia työn ja sen organisoinnin tulevaisuudesta.

IWW julisti olevansa tasa-arvoinen yhteisö. Myös suomalaiset maahanmuuttajanaiset osallistuvat aktiivisesti naisten tasa-arvoa ja naisten vapautumista koskevaan keskusteluun. 1960-luvulla syntynyt naisasialiike on puolestaan omassa ideologiassaan hyödyntänyt näitä keskusteluja.

Mutta mistä naisten tekemissä tai naisille tehdyissä lauluissa laulettiin?

– Empatiasta, naisten aktiivisuuden tärkeydestä sekä maahanmuuttajien kohtaamista ongelmista uudessa maassa, Rantanen kertoi.

Laulujen kirjoittaminen sekä osallistuminen yhdistystoimintaan merkitsivät naisille uutta tapaa ilmaista kuulumista yhteisöön, mutta myös uuden paikan haltuunottoa uudessa kotimaassa.

***

T-Nobe Slimin tekstien ja niiden synnyn taustalla vaikuttaneiden yhteiskunnallisten olojen lisäksi Marko Leppänen kävi seminaarissa läpi Matti Huhdan perheen historiaa. Huhdan perhe oli alun perin kotoisin Kälviältä, josta useita perheitä muutti Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulla. Lotta Leiwo avasi omassa esityksessään syitä tälle. Uudella mantereella Huhdan perhe asettui asumaan Ashtabulaan, joka oli suomalaissiirtolaisten suosima alue Ohiossa. Kirsti Salmi-Niklander puolestaan kertoi, millainen yhteisö Ashtabula oli aikoinaan ollut. Lopuksi kuvataiteilija Antti Männynväli kertoi seminaarissa, miten T-Bone Slimin tekstit ja hobojen elämä on inspiroinut häntä taiteessa. Hän esimerkiksi kertoi hobojen käyttämästä merkkikielestä, jota muut eivät ymmärtäneet. Seminaarin lopuksi Palefacen ja Laulava Unioni esittivät kappaleen  ”Poliisin vanha tuttu eli villiintyy”. Tämä ensiesitys on tuore suomenkielinen sovitus T-Bone Slimin ”Popular Wobbly”-kappaleesta. Suomenkieliset sanat Paleface, sovitus Ossi Peura https://www.facebook.com/Laulavaunioni/.

Natasha Petrell
Kuvat:Tomi Westerholm

Lue tästä lisää T-Bone Slimin elämästä.
Katso täältä tallenne seminaarista (englanniksi)

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi