Mikä on tuo lauluyhtye, joka esittää 1970-luvun poliittisen laululiikkeen tuttuja helmiä puhtaasti, sävykkäästi ja ammattimaisella otteella, mutta ei ole Agit Prop? Hennalan punavankien muistojuhlassa kesällä 2018 vaikutuksen tehnyt yhtye on nimeltään Teatteri Vanhan Jukon Kvartetti.
Teatteri Vanha Juko järjesti vuonna 1998 vappukonsertin Perkele – Työväenlauluja Suomesta. Konsertista muodostui vuosittainen vappuperinne, ja seuraavana vuonna Kvartetti esiintyi siellä ensimmäisen kerran.
– Naisääniä Kvartetissa lauloivat Anneli Karppinen ja Ritva Sorvali, yksi teatterin perustajista. Mutta aika pian minä pääsin sopraanoksi, kun Anneli muutti pois Lahdesta, kertoo näyttelijä Maria Nissi.
Kymmenisen vuotta sitten Ritva Sorvali lopetti Kvartetissa, ja hänen tilalleen altoksi ryhtyi näyttelijä Minja Koski. Mieslaulajia Kvartetissa on ollut useita:
– Toiminnan alkuaikoina siinä lauloivat ainakin Teemu Harjukari, Jari Pylväinen, Sami Lanki sekä ihana edesmennyt Kosti Kotiranta, Nissi kertoo.
Vaikka kvartettiin kuuluu vain kaksi mieslaulajaa, on varalla useampia jotka hallitsevat ohjelmiston. Pitkään mukana oli Joel Mäkinen, mutta nyt vakiokokoonpanossa laulavat Mikael Saari ja Jussi-Pekka Parviainen, mutta esimerkiksi kesällä Hennalassa Saaren sijasta lauloi Miika Laakso.
– On rikkaus, että on lahjakkaita jäbiä ympärillä. Se tulee, joka pääsee, Nissi sanoo.
Mikael Saaren nimi on tuttu Uuden Musiikin Kilpailusta sekä Tähdet tähdet -tv-ohjelmasta. Näyttelijä ja muusikko Kosti Kotiranta muistetaan varmasti parhaiten Ylen jouluaattona esitetyn tv-ohjelman Joulupukin kuumalinja joulupukkina.
Sovituksia tehdään itse
Osa Teatteri Vanhan Jukon Kvartetin sovituksista kuulostaa Agit Propin alkuperäisiltä, ja yhtyeellä onkin läheiset yhteydet Kaj Chydeniukseen sekä Monna Kamuun, joiden kautta he ovat saaneet sovituksia.
Kvartetissa laulava Minja Koski sovittaa tarvittaessa itse, ja osa sovituksista tehdään yhdessä teatterin soittajien kanssa. Lyhyen jakson Kvartetin pianistina ja ”kapuna” toimi myös Jiri Kuronen. Hänen kauttaan ohjelmistoon tulivat laulut Olen kommunisti (säv. Eero Ojanen, San. Nazim Hikmet, suom Brita Turtiainen) sekä Puolue (säv. Eero Ojanen, san. Vladimir Majakovskij, suom. Arvo Turtiainen).
– Jirillä oli viitseliäisyyttä kaivaa stemmoja, kun ei ollut nuotteja. Ensin yritämme itse kaikki keinot, mutta joskus nöyrrymme soittamaan Kaj´lle tai Monnalle, Maria Nissi sanoo.
”Olen syntynyt väärään aikaan”
Maria Nissi päätyi näyttelijäksi Teatteri Vanhaan Jukoon opiskeltuaan Lahden kansanopiston teatterilinjalla.
– Musiikkitaustaani kuuluvat piano- ja kitaratunnit sekä musiikkilukio. En oikeastaan osaa soittaa mitään, mutta olen musikaalinen ja treenaan mitä vain. Olen aina laulanut sekä soittanut monissa esityksissä eri instrumentteja, Nissi kertoo.
– Jos sanotaan, että ”soita noi”, niin Maria soittaa, Minja Koski vahvistaa.
Kuhmosta kotoisin oleva Koski soitti musiikkiopistossa huilua, lauloi kuorossa ja kävi musiikkiluokkaa. Hän opiskeli Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalla ja suoritti työharjoitteluja Jukossa, kunnes hänestä tuli osa teatterin ensemblea.
Koski esiintyy myös Kaj Chydeniuksen laulujen tulkkina säveltäjän säestyksellä. Hän lauloi levyllisen Chydeniuksen musiikkia Myrskylinnut-levylle, sekä vierailee usealla Chydenius-kokoelmalla. Uutta levyäkin suunnitellaan. Koski on julkaissut omaa musiikkiaan ytimekkäällä taiteilijanimellä M sekä säveltää myös Teatteri Jukolle.
Koski kiinnostui yhteiskunnasta ja historiasta kantaaottavien laulujen kautta. Kom-teatteri vieraili Kuhmossa lähes vuosittain.
– Äitini osti yhden vierailun yhteydessä minulle lahjaksi neljän cd-levyn boxin Kaj Chydeniuksen lauluja. Ihastuin Kajn musiikkiin. Lahden Kansanopistossa lauloimme Nataliaa, jossa on Elvi Sinervon teksti. Mietin, mikä ihmeen Ukraina.
Koski kiinnostui muistakin runoilijoista ja alkoi ottaa selvää, mihin tapahtumiin eri laulujen sanat liittyvät. Pikku hiljaa uteliaisuus ulottui entistä kauemmas menneisyyteen kuten sisällissotavuosiin.
– Heräsin poliittisesti sekä kiinnostuin suomalaisesta kulttuurista ja historiasta laulujen kautta. Ajattelin, että olen syntynyt ihan väärään aikaan, koska minua kiinnostavat musiikissa esimerkiksi Suomen Talvisota -bändi, M.A. Numminen, Eero Ojanen…
”Olen ylpeä, että saan laulaa näitä lauluja”
Minja Kosken mielestä lauluillakin pitäisi nyt puolustaa rauhaa ja vastustaa ilmastonmuutosta. Silti suuri osa Kvartetin ohjelmistosta koostuu lauluista, jotka on tehty yli 40 vuotta sitten.
– On meillä uusiakin lauluja! Otamme joka vuosi ohjelmistoon jotain ennen kuulematonta. Viime vuonna esimerkiksi helsinkiläinen nuori säveltäjä Jukka Nylund teki Vihan kevät 1918 -esitykseen laulun, jonka otimme Kvartetille, Koski kertoo.
Lisäksi lahtelainen lauluntekijä Kaisa Karekallas, Mikael Saari, lahtelainen teatteriohjaaja ja muusikko Lauri Maijala sekä näyttelijä Joel Mäkinen ovat tehneet uutta musiikkia, jota Kvartetti on esittänyt. Myös Koski itse tekee uusia lauluja ohjelmistoon.
– Vappuisin perinteisesti esitettävässä Perkele-konsertissa on mukana monen tyylistä musiikkia, mutta se on aina kantaaottavaa, Maria Nissi sanoo.
Perkele – työväenlauluja Suomesta -konsertti on tullut viime vuosina niin täyteen, että ensi vappuna niitä järjestetään kaksi. Sen pitämistä Jukoa suuremmassa tilassakin kokeiltiin, mutta sitten palattiin ”kotiin”.
Kvartetin keikat painottuvat muutenkin vapun ympärille. Se on useina vuosina esiintynyt vappupäivänä myös Lahden torilla sekä punavankien muistomerkillä.
Maria Nissin vanhemmat eivät ostaneet työväenlaululevyjä.
– Olen kotoisin maatilalta Mietoisista. En muista, koska olisin kuullut työväenlaulun ensimmäistä kertaa, mutta minusta niissä on aina ollut valtava voima.
Nissi haluaa laulullaan ottaa kantaa sen ihmisen puolesta, joka jää syrjään. Kun hän oli laulanut työväenlauluja ehkä vuoden, nainen yleisöstä tuli kysymään: ”anteeksi, oletko sinä kommunisti”.
– Häkellyin, koska olin vasta 20-vuotias, ja sanoin että en ehkä ole. Nainen sanoi, että olen todella vakuuttava. Minä menen näihin lauluihin voimakkaasti sisälle. Jo nuorena olin ylpeä siitä, että saan laulaa näitä lauluja.
Tiina Pelkonen