”Puhu kieltästi, älä luovuta” julistaa maailman ainoa meänkielinen reggaebändi The Meänland.
”Folk-rekki-pänti The Meänland luopii päänäns suomen- ja meänkielistä takatahtipoljentoa, jonka yniikit piirtheet tuleva keksheliäistä sanotuksista, rennosta rytmistä ja tinkimättömästä mysikhalitheetistä.”
Näin kuvailee Facebook-sivullaan itseään The Meänland, maailman ainoa meänkielinen reggaeyhtye. Sen perustaja ja laulaja, tuolloin Haaparannalla asunut Adam Huuva sai idean yhtyeestä vuonna 2010.
–Tuli pyyntö osallistua Luulajassa Tornionlaaksojuhliin, ja esiinnyin siellä osana Kantelepojat-nimistä yhtyettä. Päätin tarjota siihen kylkeen reggaekokoonpanoa, johon pyysin mukaan kahta kaveriani, Huuva kertoo.
Kokoonpano esitti kolme lainakappaletta, joista yksi oli Bob Marleyn Get up, stand up -hitin meänkielinen versio. Huuvan mukaan se sai alkunsa turhautumisesta ruotsinsuomalaisten kielelliseen asemaan.
Nouse, seiso, puhu kieltästi
Nouse, seiso, älä luovuta
Älä anna oman kielen väistää
Puolet sinusta jää verhojen taa
– Ajatus oli tehdä vähemmistökielen näkökulmasta kantaaottavaa, kielipoliittista musiikkia. Rastafarien asiaa alunperin ajanut reggae oli minusta hyvä musiikin tyylilaji siihen tarkoitukseen, siinä on ollut nimenomaan ihmisoikeusasiat pohjalla.
Murre vai kieli?
Meänkieli on yksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä. Se sai alkunsa vuonna 1809, kun Ruotsin vallan alla ollut Suomi liitettiin Venäjään. Osa suomea äidinkielenään puhuneista jäi Tornionlaaksossa uuden rajan taakse, ja alunperin yhtenäisen murrealueen puhetavat alkoivat eriytyä toisistaan.
Vaikka meänkieli on kielitieteellisesti suomen kielen murre, sitä on poliittisista syistä haluttu pitää omana kielenään.
– Mitä meänkieli merkitsee identiteetilleni? Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Itse en ole koskaan mieltänyt puhuvani meänkieltä vaan yhtä suomen kielen murteista. Koen olevani ruotsinsuomalainen ja ajavani suomen kielen asemaa Ruotsissa. Sen nimi on sivuseikka, Huuva sanoo.
The Meänlandin brändääminen maailman ainoaksi meänkieliseksi reggaekokoonpanoksi on kuitenkin ollut markkinointimielessä onnistunut ratkaisu, joka on avannut ovia ja tarjonnut ponnahduslaudan menestykseen.
– Alun mahdollistivat Ruotsin vähemmistökielille korvamerkityt rahat. Saatiin soittaa aina kun oli jotain vähemmistökieliin tai -kulttuuriin liittyviä tilaisuuksia, Huuva kertoo.
Yleisö pääosin Suomessa
Suomeen yli viisi vuotta sitten muuttanut Huuva kertoo The Meänlandin keikkailleen niin Ruotsissa kuin Suomessa.
– Alunperin yleisö oli enemmän Ruotsin puolella, vähemmistöpiireissä. Monesti yleisössä oli ihmisiä, jotka olivat ikävä kyllä menettäneet kielensä. Nykyisin kierrämme enemmän Suomessa, pääosin Pohjois-Suomessa ja Lapissa.
Nouse, seiso -kappaleen lisäksi kantaaottava viesti löytyy esimerkiksi ruotsinkielisestä Ummikko i Meänmaa -kappaleesta, joka on uusi versio Stingin Englishman in New York -klassikosta.
– Se oli osoitettu hieman ivalliseksi lauluksi Tornionlaakson yksikielisille ruotsalaisille, joten kirjoitin sen ruotsiksi, Huuva sanoo.
Sting- ja Bob Marley -käännösten, I shot the sheriff eli Länsmannin ammuin tai No woman, no cry eli En naista saa, jälkeen The Meänland on tehnyt myös useita omia kappaleita. Huuvan mukaan suomalaisilla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää yhtyeen meänkielisiä kappaleita, joissa ei tietoisesti viljellä liikaa ruotsinkielisiä lainasanoja.
– Pääasiassa pyrithään hoota laittamhaan oikehaan paikhaan.
Yhtyeen kokoonpano on vuosien varrella vaihdellut, mutta nyt sen ytimen muodostavat laulaja Adam Huuvan lisäksi kitaristit Sami Bergman ja Mika Mustonen, basisti Jani Nikula ja rumpali Ville Vuoti. Kappaleiden säveltämiseen ja sanoitukseen osallistuvat kaikki.
– Keikoilla porukkaa lisätään tai joskus jopa vähennetään tilanteen mukaan.
Levy tulossa
Huuva muistuttaa, että vaikka bändi aloitti kielipoliittisena kannanottona, The Meänlandin konsepti on sittemmin kasvanut ja laajentunut. Kappale Sole mikhään kertoo tragikoomisen tarinan vaimonsa jättämästä miehestä, joka etsii uutta naista Thaimaasta ja ratkeaa ryyppäämään. Akka huutaa ja pauhaa puolestaan kertoo nimensä mukaisesti naisen pomottelusta.
– Jani Nikula on erityisen hyvä kirjoittamaan kansaan meneviä sävellyksiä ja sanoituksia, sellaisia huumoripläjäyksiä. Minun viestini ei olisi yksistään ollut riittävä tavoittamaan suurta yleisöä, Huuva sanoo.
The Meänland on toistaiseksi julkaissut sinkkuja, mutta levykin on tekeillä. Peruskokoonpanon lisäksi mukana on mausteina esimerkiksi viulisti ja erilaisia lyömäsoittimia.
– Suurin osa tulevan levyn kappaleista on sellaisia, joita on keikoilla jo pitkään esitetty mutta joita ei ole saatu vielä niin sanotusti purkkiin. Mutta on siellä pari kolme uutta sävellystäkin, Huuva lupaa.
Jenni Meronen
Nouse, seiso
Sole mikhään
Akka huutaa ja pauhaa
Pajala (panen rekheen soihmaan)
Länsmannin ammuin
Rojalist, javisst!