Koti Blogi Sivu 11
Laulu ottaa kantaa -sivusto kokoaa piiriinsä ihmisiä ja lauluja, jotka ovat vähäosaisten puolella sekä ottavat kantaa demokratian, tasa-arvon, rauhan, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta. Sivusto kokoaa yhteen musiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sen piiriin kuuluvat myös työväenmusiikin historian tutkijat ja tutkimusta avustavat henkilöt. Rekisteröidyttyäsi sivustolle voit verkostoitua muiden alan harrastajien kanssa. Voit saada sen kautta keikkoja sekä löytää esiintyjän...
Valtiollinen poliisi, Etsivä Keskuspoliisi, kiinnitti kevättalvella 1925 huomiota siihen, että Sörnäisten sosialistisen nuorisoliiton nuoriso-osasto ja urheiluseura Ponnistus vuokrasivat Kivinokan alueen käyttöönsä: ”Sinne pääsi vain erikoisella saarikortilla, jonka olivat oikeutetut lunastamaan molempien edellä mainittujen seurojen jäsenet,” EK:n lokakuun 21. päivänä 1925 päivätty raportti tiesi kertoa. ”Jo toukokuun loppupuolella alkoi Kivinokkaan ilmestyä kesätelttoja, joilla oli omat nimensä ja merkkinsä,” raportissa kuvailtiin. Nuoriso-osastolaiset...
Jussi Raittinen on musiikin rautainen ammattilainen jo vuodesta 1966. Raittinen havaitsi varhaisessa vaiheessa muusikoiden ay-toiminnan tarpeellisuuden ja perusti Pop-muusikot ry:n. Vasemmistolainen maailmankatsomus on kodin peruja: "Faija oli sosialidemokraatti" Opetusministeriö myönsi Raittiselle vuonna 2004 valtion taiteilijaeläkkeen. Vuonna 2006 tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin. Raittinen on myös vuoden 2014 Stadin Kundi. Helpoin tapa tilata Jussi ja myös Jussi &...
Vesa Salmi on tehnyt ja esittänyt 1980-luvulta alkaen omia laulujaan ja julkaissut kolme albumia. Hän työskentelee erityisasiantuntijana SOSTEssa eli Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. Vesan omat sivut
Punaviesti, yksi 1970-luvun laululiikkeen ohjelmaryhmistä, toimii edelleenkin satunnaisesti. Hämeenlinnan Sosialistinuorten jäsenet Tiina Pelkonen ja Minna Korhonen perustivat ryhmän vastaiskuna taistolaisten laululiikkeelle vuonna 1973. Punaviestissä toimi aktiiviaikoina seitsemän lukiolaista. Ryhmä nousi sosialidemokraattien edustusryhmäksi ja keikkaili tiiviisti ympäri Suomea. Punaviesti kävi Neuvostoliittoon silloin kuuluneessa Ukrainassa sekä pari kertaa Ruotsissa. Myös Pasilan Kakkosstudio, Tampereen Tohloppi ja Pöllölaakso tulivat tutuiksi. Vuonna 1976 Tipi Tuovinen ja Tiina...
Tuutin työläiset sai alkunsa syksyllä 2016 Emmi Kuittisen (laulu) ja Janne Ahosen (kitara) työskennellessä Maailman musiikin keskuksessa. Keskus oli alkuperäiseltä nimeltään Työväenmusiikki-instituutti, jonka lempinimeksi oli vakiintunut ”Tuutti”. Yhtyeen musiikin juuret ovat kansanmusiikissa, ja ohjelmisto on painottunut vanhaan työväenmusiikkiin. Yhteystiedot: emmi.kuittinen (ät) gmail.com Maailman musiikin keskus
Vuonna 1985 perustetun Tikkurilan kisällien nykyinen kokoonpano: Hannu Weckman, haitari Hannu Vikman, kitara ja laulu Kari Mäkelä; kitara ja laulu Olavi Lehtonen, laulu Raine Rajala, laulu Markku J Jääskeläinen, laulu ja sanoitukset
video
Lauluyhtye Ajantaju syntyi keväällä 2016. Valkeakosken työväenmusiikkitapahtumassa kesällä 2017 oli Tiina Pelkosen sävellyskonsertti Ajantajun esittämänä. Yhtyeen ohjelmistossa oli aluksi vain Tiina Pelkosen sävellyksiä, joista useimmissa myös Pelkosen teksti, mutta nyt yhtye esittää paljon muutakin kantaaottavaa musiikkia. Ajantajuun kuuluu kymmenen jäsentä: kuusi laulajaa ja neljä soittajaa. Lisätietoja Ajantajusta
video
Paleface villitsi porukat Juttutuvassa 17. marraskuuta 2016. Hän kertoi räpistä sekä suhteestaan työväenmusiikkiin: ”Hiski Salomaa oli ehdottomasti räppäri”. Soi huutomme kaivosten yöstä, san. ja säv. tuntematon Laulu veropakolaisuudesta, san Karri Miettinen, säv. tuntematon Punikin kirjelaatikko, san. ja säv. tuntematon Helsinki Shangri La, san Karri Miettinen, säv tuntematon Palefacen keikat Palefacen Facebook-sivu
video
Jussi Raittinen muistelee Juttutuvassa 17. marraskuuta 2016 Scandian Työväen lauluja I –levyn tekoaikoja 1960-luvulla. Hän kertoo myös Talonpoikaisarmeijan lauluja -levyn taustoista sekä asettaa esittämänsä Kuularuiskulaulun historiallisiin kehyksiinsä. Perustuslaillisten riemumarssi, säv. trad., san. Kalle Jousinen Kuularuiskulaulu, säv ja san Reino W. Palmroth